Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Hannu Huovila / TVO
Kuka maksaa? Uusittu ydinvastuulaki tekee mahdollisesta onnettomuudesta omistajalle kalliin paukun.
Uutta ydinvastuulakia saadaan yhä odottaa
20.3.2008 0.00
Ydinvoimalan omistajan vastuu ydinonnettomuuden aiheuttamista vahingoista korotettiin moninkertaiseksi, kun eduskunta muutti Suomen ydinvastuulakia 2005. Uusittua lakia ei ole kuitenkaan vieläkään saatu voimaan, koska Suomi joutuu odottamaan, että 15 muuta eurooppalaista maata, kuten Ruotsi, Saksa ja Ranska, muuttaa ydinvastuulakiaan Suomen tapaan.
Pariisin ydinvastuun yleissopimusta muutettiin 16 maan sopimuksella 2004. Lisäyleissopimus nosti ydinlaitoksen omistajan vähimmäisvastuun onnettomuuden korvauksista 44-kertaiseksi. Jos ydinonnettomuus tapahtuu, laitoksen omistaja joutuu korvaamaan vahinkoja vähintään 700 miljoonalla eurolla.
Sopimus tulee kuitenkin voimaan vasta, kun kaikki sopimusmaat ovat sisällyttäneet sen lainsäädäntöönsä, mihin saattaa kulua vuosia. Siihen asti vähimmäiskorvaussumma on 15 miljoonaa euroa. Suomi on määrännyt jo aiemmin omistajan vähimmäiskorvaussummaksi noin 185 miljoonaa.
Uuden sopimuksen mukaan Suomen valtio joutuu korvaamaan ydinvahinkoja 700 miljoonan euron ylittävältä osalta 1 200 miljoonaan euroon asti. Lisäksi sopimusvaltiot vastaavat vahingoista yhdessä enintään 300 miljoonalla eurolla. Näin korvausten yhteismäärä nousee noin 318 miljoonasta eurosta 1500 miljoonaan.
Onnettomuuden aiheuttaneen ydinvoimalan omistaja joutuu korvaamaan esimerkiksi ihmis- ja esinevahingot, ympäristön merkittävästä pilaantumisesta aiheutuneet vahingot ja torjuntatöistä aiheutuneet kulut.
Uuden sopimuksen tiellä on muiden maiden hidastelun lisäksi muitakin ongelmia. Esimerkiksi vakuutusyhtiöt eivät ole innostuneet muutoksista.
”Ydinlaitoksen omistajien pitää vakuuttaa 700 miljoonan euron korvaussumma. Vakuutusyhtiöt suostuisivat vakuuttamaan sen, mutta eivät ole valmiita maksamaan täyttä summaa, jos onnettomuus aiheutuu esimerkiksi terrori-iskusta”, toteaa hallitusneuvos Yrjö Sahrakorpi työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Pitkät kanneajatkaan eivät ole vakuutusyhtiöiden mieleen. Jos onnettomuus on aiheuttanut henkilövahinkoja, korvausta voi hakea vielä 30 vuoden päästä onnettomuudesta.
”Seuraamme nyt, miten muut valtiot asian ratkaisevat”, hän sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
