Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
EU:n maatalouspolitiikka hakee suuntaa parlamentin astuessa ohjaksiin
20.3.2008 0.00
Ilmastonmuutos, biopolttoaineet ja ruuan hinnannousu asettavat EU:n maataloudelle lähivuosina suuria haasteita ja myös maatalouspolitiikan päätöksentekijät vaihtuvat. Ensi vuonna maatalouspolitiikasta alkaa päättää EU-parlamentti yhdessä EU-komission ja neuvoston kanssa. Tähän saakka maatalouspolitiikasta on päättänyt komissio yhdessä neuvoston kanssa, ja parlamentilla on ollut vain neuvoa-antava rooli.
EU:n uuden perussopimuksen, Lissabonin sopimuksen, hyväksymisen jälkeen parlamentilla on maatalouspolitiikassa täydet lainsäädäntövaltuudet. Lissabonin sopimus on parhaillaan jäsenmaiden ratifioitavana ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2009 alusta, ennen eurovaaleja.
Parlamentin täysistunnossa viime viikolla äänestetty mietintö antaa suuntaviivoja siitä, millaista maatalouspolitiikkaa EU:ssa tulevaisuudessa tehdään. Laajalla enemmistöllä hyväksytty mietintö ottaa kantaa komission esitykseen yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta, eli niin kutsutusta terveystarkastuksesta.
Parlamentti torjuu mietinnössä muun muassa komission tuottajille kaavailemat uudet ehdot, joilla olisi parannettu vesihuoltoa ja hillitty ilmastonmuutosta.
Vaikka mietintö korostaa epäedullisten alueiden ottamista huomioon ja kestävää kehitystä, konkreettiset toimet jäävät vähiin.
Vihreät kannattivat komission esityksiä, mutta kritisoivat sitä selkeän pitkän tähtäimen tavoitteen puuttumisesta.
”Sen enempää parlamentti kuin komissiokaan ei ota selkeästi kantaa maataloutta koetteleviin suuriin kysymyksiin: hintojen nousuun, viljelypinta-alan vähenemiseen, biopolttoaineiden kohtaloon… ”, kritisoi ranskalainen vihreiden edustaja, maatalouskomission varajäsen Marie-Hélène Aubert.
Tyhjää äänestäneen Aubert’n mukaan eurooppalainen maatalouspolitiikka on valinnan edessä.
”Nykyinen puhe alhaisista kuluttajahinnoista tarkoittaa vääjäämättä vapaampia markkinoita ja tuontiruuan lisäämistä.
Samalla eurooppalaiselle maataloudelle vaaditaan tiukempia ympäristönormeja. Nämä kaksi suuntaa eivät istu yksiin.”
Komission ehdotus suorien tukien leikkaamisesta ja varojen siirtämisestä maaseudun kehittämispolitiikkaan ei saanut mietinnössä parlamentin hyväksyntää.
Parlamentti ei myöskään hyväksynyt komission ehdotusta tukien leikkaamisesta yli 100 000 euroa vuodessa saavilta suurtiloilta, joiden tuet olisivat vähentyneet 10-45 prosenttia. Esitys olisi koskenut ennen kaikkea saksalaisia, brittiläisia ja tšekkiläisiä tilanomistajia. Suomessa suuria tiloja on vähän.
Suomalaisia koskettaa enemmän parlamentin kompromissi maitokiintiöiden kahden prosentin korotuksesta pehmeänä laskuna vuodeksi 2015 kaavaillulle kiintiöiden poistamiselle. Parlamentti hyväksyi komission esityksen mutta toivoi korotuksen pysyvän vapaaehtoisena. Suomi on vastustanut kiintiöiden alasajoa tai toivonut siirtymäjasta ainakin riittävän pitkää.
Maidontuotanto on Suomessa ennätyksellisen alhaalla. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan kiintiöiden poistaminen voi vähentää tuotantoa Suomessa entisestään, jopa 10–30 prosenttia.
Komission lopullinen esitys maatalouspolitiikan uudistamisesta julkaistaan toukokuussa, ja se tulee EU:n
maatalousministerien hyväksyttäväksi vuoden loppuun mennessä. Maatalous nielee 40 prosenttia EU:n budjetista.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
