Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Kuntavaalilistat täyttyvät – yksi puolue laahaa muiden perässä
23.8.2012 12.01
Vanhan viisauden mukaan kuntavaalien tuloksen voi pitkälti ennustaa puolueiden ehdokashankinnan onnistumisesta.
Jos luottaa tähän, isoista ja keskisuurista puolueista kokoomus, sdp, vihreät ja vasemmistoliitto näyttävät olevan matkalla vähintään yhtä hyvään vaalitulokseen kuin neljä vuotta sitten.
Perussuomalaiset ovat kasvattamassa ehdokasmääräänsä selvästi neljän vuoden takaiseen verrattuna, mutta kasvun vaikutusta puolueen varsinaiseen vaalitulokseen on vaikea ennakoida.
Maakuntien perinteinen mahtipuolue keskusta puolestaan kyntää edelleen syvemmällä kuin haluaisi: puolueen tavoittelemasta 10 000 ehdokkaasta on plakkarissa vasta hieman alle puolet. Viime kuntavaaleissa vuonna 2008 keskusta jäi ensi kertaa alle 10 000 ehdokkaan rajan.
Vihreän Langan haastattelemien puoluesihteerien mukaan ehdokashankinta ei ole neljän vuoden takaiseen verrattuna helpottunut. Yleisimpiä syitä ehdokkuudesta kieltäytymiseen ovat ajanpuute ja kuntien vaikea taloustilanne.
Vihreiden ehdokashankinta etenee kuitenkin kokonaisuudessaan paremmin kuin neljä vuotta sitten.
Vihreiden puoluesihteerin Panu Laturin arvion mukaan vaalityön yleistunnelma on hyvä, mutta puolueen gallupkannatus pitää vielä ennen vaaleja saada nousuun. Keskiviikon Helsingin Sanomien gallupin mukaan vihreitä kannattaa kuntavaaleissa 9 prosenttia suomalaisista.
”Gallupkannatus riippuu paitsi tehdystä politiikasta, myös siitä, että eurokriisistä on keskusteltu aika paljon, ja siinä neljä suurinta puoluetta ovat näkyneet eniten. Pitkälti kannatus tietysti riippuu ihan omista tekemisistä”, Laturi sanoo.
Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen ei ole huomannut, että ehdokkaita olisi nyt vaikeampi hankkia kuin aiemmin.
”Ehdokashankinta ei koskaan ole helppoa. Ihmisiä ei tunge yhteiskunnallisten asioiden pariin ikkunoista ja ovista”, Tujunen sanoo.
Yksi kuntavaalien teemoista erityisesti isoimmissa kaupungeissa on, pitäisikö kuntapäättäjillä olla nykyistä paremmat mahdollisuudet keskittyä täysipäiväisesti politiikkaan. Tämä voitaisiin toteuttaa tekemällä esimerkiksi kaupunginhallituksen puheenjohtajan pestistä täyspäiväinen tai siirtymällä suoraan niin sanottuun pormestarimalliin.
”Isoissa kaupungeissa kaupunginjohtajien ja apulaiskaupunginjohtajien virat ovat jo nyt käytännössä poliittisia virkoja. Mielestäni olisi parempi, jos ne olisivat vaalikauden mittaisia ja oikeasti poliittisia”, vihreiden Laturi sanoo.
Samoilla linjoilla olevan kokoomuksen Tujusen mielestä runsaasti aikaansa kuntapolitiikkaan käyttävät ihmiset ansaitsisivat työstään ”asianmukaisen” palkkion.
”Mielestäni se olisi demokratian yksi keskeinen tae, koska se takaisi, että muutkin kuin ne, joilla on aikaa, esimerkiksi eläkeläiset, voisivat toimia näissä tehtävissä.”
Sdp ja vasemmistoliitto suhtautuvat politiikan ammattimaistamiseen varauksellisesti. Samoin keskustan Timo Laaninen, joka näkee kehityksen osana opposition vastustamaa hallituksen kuntauudistusta. Hänen mukaansa kuntiin ei pidä luoda uutta poliittista rälssiä.
”Mielestäni yhteisten asioiden hoidossa pitäisi olla mukana mahdollisimman paljon ihmisiä. Tämä politiikan ammattimaistuminen veisi kehitystä toiseen suuntaan. Varsinkin, kun tämä selvästi liittyy myös keskusteluun kuntien lukumäärästä”, Laaninen sanoo.
Panu Laturi näkee asian toisin.
”Kyllähän keskustalla on paljon täyspäiväisiä poliitikkoja Suomen kunnissa, jos katsoo suomalaisia kunnanjohtajia. Olisi parempi, että olisi myös vaaleilla valittuja ihmisiä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin”, Laturi sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
