Vanhus ja Pori

21.7.2012

Juha Honkonen

Mietit Wikipedian artikkelia ajasta. Erään käsityksen mukaan aikaa ei ole olemassa, vaan se on aivojen luoma illuusio liikkeestä.

Istut piknikillä Kirjurinluodon rinteessä kaukana lavasta ja kuuntelet musiikkia, jonka tahdissa ei heilu enää nyrkki vaan kuohuviinilasi. Kerrot itsellesi, että tällainen unelias jammailu on kohtalaisen mukavaa.

Et ollut kuullut artisteista aiemmin mitään etkä tahdo muistaa niiden nimiä seuraavanakaan aamuna. Sukan varressa salakuljetettu Viru Kange on vaihtunut kylmälaukun viilentämään Engel Crémant d'Alsace Chardonnay Brutiin. Spydäriannoksen tilalla on patonkia brien ja paahtopaistin kera.

Reipas kaataminen on historiaa, nyt vetäiset seitinohuet. Nautit auringosta ja juttelet sivistyneesti ystäviesi kanssa. Olet ihan tyytyväinen, että viimeinen artisti lopettaa jo yhdeksältä, vaikka olit maksanut yhden päivän lipusta 65 euroa.

Et mene jatkoille rokkiluolaan vaan ravintolalaivan kannelle. Sinua ei hetkauta, että pieni olut maksaa seitsemän euroa. Nautithan niitä vain kaksi, hyvässä seurassa.

Suuntaat hyvissä ajoin kohti yöpaikkaa, jotta jaksat herätä seuraavana aamuna virkeänä. Aurinko laskee Kokemäenjoen taa. On hiljaista.

Päättelet, että teoria, jonka mukaan aika on vain illuusio, on roskaa.

Pori Jazz 

Tweet