Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lasten köyhyys rajussa kasvussa
29.2.2008 0.00
Työllisyys Euroopassa paranee, mutta lasten köyhyys ei ole vähentynyt, kertoo Euroopan komission tuore sosiaaliraportti. Lähes joka viides EU-maissa asuva lapsi elää köyhyysrajan alapuolella, koko EU-alueen väestöstä köyhiä on 16 prosenttia. Eniten köyhiä lapsia on Puolassa ja Latviassa, 26 prosenttia.
Suomalaislasten köyhyysaste, 11,6 prosenttia, on EU:n alhaisimpia. Raportin mukaan Suomi kuuluu yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa Euroopan mallimaihin, joissa lapsiköyhyyttä on onnistuttu tehokkaasti torjumaan. Raportissa ei kuitenkaan mainita, että 1990 köyhiä lapsia oli Suomessa vain 4,9 prosenttia.
”Ei tällainen kehitys kovin esimerkillistä ole”, sanoo Mannerheimin lastensuojeluliiton erityisasiantuntija Esa Iivonen.
Rajun kasvun selitystä ei tarvitse hakea kaukaa: 1990-luvulla perheille myönnettävät verovähennykset poistettiin, verohelpotuksissa suosittiin pääomatuloja ja samalla sosiaalisia etuuksia leikattiin. Vaikka lapsilisää korotettiin, sitä ei sidottu elinkustannusindeksiin.
”Lapsiperheet jäävät tulonsiirrossa miinuksen puolelle: verojen määrä on suurempi kuin saatujen sosiaalisten etuuksien”, Iivonen sanoo.
Pahiten köyhyys koettelee yksinhuoltajaperheitä, joista 12 prosenttia kärsii työttömyydestä ja 24 prosenttia on riippuvaisia toimeentulotuesta. Muita riskiryhmiä ovat monilapsiset ja alle 3-vuotiaiden lasten perheet.
Köyhäksi määritellään henkilö, jonka kotitalouden yhteenlasketut tulot ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kotitalouksien mediaanitulosta. Esimerkiksi Suomessa kahden aikuisen ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe on pienituloinen, kun sen tulot ovat alle 25 536 euroa vuodessa.
EU:n sosiaaliraportti tulee jäsenmaiden tarkasteltavaksi kevään huippukokouksessa.
Lapsiköyhyyden poistaminen on kirjattu nykyisen hallituksen ohjelmaan. Vuoden 2008 talousarviossa lapsilisää korotettiin kymmenellä eurolla kolmannesta lapsesta alkaen. Samoin yksinhuoltajakorotusta nostettiin kymmenellä eurolla.
Iivosen mielestä suunta on hyvä, mutta toimet riittämättömiä.
”Summat ovat kovin pieniä eivätkä köyhimmät perheet hyödy niistä lainkaan, koska ne otetaan tuloina huomioon toimeentulotukea laskettaessa.”
Verohelpotukset olisivat hänen mukaansa tehokkaampi keino vähentää köyhyyttä.
”Perheiden todellinen veronmaksukyky pitäisi ottaa huomioon. Nyt kahden lapsen yksinhuoltaja maksaa veroja yhtä paljon kuin yksin asuva lapseton ihminen. Kuinka oikeudenmukaista se on?”
”Kyse on aina poliittisista valinnoista”, sanoo vihreiden kansanedustaja, kahden 11- ja 7-vuotiaan lapsen äiti Outi Alanko-Kahiluoto, joka oli neuvottelemassa hallitusohjelman lapsia ja nuoria koskevasta osuudesta.
”Suomessa ajatellaan helposti, ettei meillä mitään köyhiä ole. Se on ideologinen näkökulma, joka ei kohtaa todellisuutta.”
Itä-Helsingissä asuva Alanko-Kahiluoto näkee perheiden köyhyyden seuraukset läheltä.
”Lapset kävelevät kouluun, koska bussikorttiin ei ole rahaa. Yksin vietetyt iltapäivät venyvät pitkiksi ja läksyt jäävät tekemättä, koska lapsenvahtiin ei ole varaa.”
Vihreät ovat esittäneet, että perusturvauudistuksen yhteydessä pienet tulot vapautettaisiin veroista, oli kyse sitten köyhistä lapsiperheistä, vanhuksista tai työttömistä.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
