Länsimetron yllättävä sivuvaikutus

15.6.2012

Vesa Sisättö

Kaupunkisuunniteluviranomaiset myöntävät, että niin sanottu Automaattimatkustaja-hanke on riistäytynyt lopullisesti käsistä. Hanke perustettiin ratkaisemaan ongelmaa, joka syntyi, kun automaattimetroa ja pidentyneitä matka-aikoja säikähtäneet espoolaiset hylkäsivät joukkoliikenteen massoittain.

Uuteen metroon päätettiin hankkia automaattimatkustajia, jotka aluksi olivat mainosrahoitteisia robotteja: ne matkustivat aamuisin metrolla kaupunkiin ja kuljettivat mainoskylttejä kadulla. Iltaisin robotit palasivat metrolla Espooseen.

Myöhemmin roboteille etsittiin muitakin tehtäviä. Kohta niille alettiin rakentaa erityisiä varikkotaloja länsimetron reitin varteen. Metroliikenne kannatti, mutta Espoon väestöpohja muuttui samalla. Tämän vuoden alussa robottien määrä ohitti ihmisten määrän.

Tilastojen mukaan Espoon asukkaista 52 prosenttia on nykyään koneellista alkuperää.

”Robottiespoolaiset poikkeavat inhimillisestä kantaväestöstä oikeastaan vain siinä, että heidät on ohjelmoitu käyttämään joukkoliikennettä, siis metroa. Monet uusimmista malleista on varustettu rivitaloasumissovelluksilla, ja niitä saa myös burberry-kuvioisina”, kertoo asukasaktiivi Oiva Keinomies Espoon Kyberlahdesta.

Suomen internet-yliherkät järjestäytyivät

Suomen internet-yliherkkien yhdistyksen perustava kokous pidettiin eilen Kouvolan jätevesipuhdistamon takapihalla.

Kokouspaikan valintaan vaikutti se, että paikka on eräs Suomen vähiten netissä mainittu paikka, joskin joku oli tehnyt paikalle omat kotisivut vuonna 2014. Tämä kävi ilmi, kun muutamat voimakkaimmin nettiallergisista alkoivat saada oireita kokouksen loppupuolella.

Internet-yliherkkyys on monimuotoinen oireyhtymä. Tyypillisesti se aiheuttaa ihottumaa, silmien kirvelyä, raajojen nykimistä sekä hallitsemattomia mielipiteitä. Jotkut saavat oireita selailtuaan nettiä tuntikausia, toisille riittää, kun he koskettavat laitetta, joka on yhteydessä maailmanverkkoon.

Kaikkein herkimmät – joita on onneksi vain muutama sadasta – väittävät pystyvänsä oireidensa perusteella tietämään, milloin esimerkiksi heidän syömänsä ateria on valmistettu ruokablogista löydetyllä reseptillä.

”Internet-yliherkkyys ei ole leikin asia. Meillä on jäseniä, jotka elävät villieläinten tavoin metsissä – jotkut heistä ovat jopa luopuneet mobiiliyhteydestä, ainakin osittain”, kuvaa yhdistyksen puheenjohtaja Augusta-Kaisu Riistonmaku.

Tuoreen järjestön uskottavuutta vähentääkin jossain määrin se, että yhdistys sai alkunsa Facebookissa. 

Kirjoitus on julkaistu alun perin 8. kesäkuuta ilmestyneessä Vihreässä Langassa.

Tweet