Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Antakaa ymmärtää!
12.6.2012
Euroopan unioni on valtava byrokraattinen järjestelmä, joka on kehittynyt ja monimutkaistunut perussopimus perussopimukselta aina Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä alkaen. Jäsenvaltioiden kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu saada tietoa unionin toiminnasta.
Unioni on jatkuvasti esillä uutisissa, ja Eurooppatiedotus toimii 13 maakunnassa. Tieto ei silti tunnu tavoittavan kansalaisia, eikä heillä ole EU:n toiminnasta vieläkään selkeää kuvaa.
Miten unioni voi esittää monimutkaiset asiat kiinnostavasti ja ymmärrettävästi? Entä toimittajat? Sama vaatimus koskee heitäkin. EU-uutisoinnissa pitäisi keskittyä asioiden selventämiseen ja taustoittamiseen, ei vain mekanismien ja miljardien heittelyyn ilman asiayhteyttä.
Kun ei ymmärrä, ei kiinnosta. Ja jos EU ei kiinnosta ketään, eivät kansalaiset edes yritä vaikuttaa unionin toimintaan. Vuoden 2009 eurovaaleisa vain 40,3 prosenttia suomalaisista käytti äänioikeuttaan.
Epätietoisuus herättää myös epäluuloisuutta. Se purkautuu mielipidesivuilla ja keskustelupalstoilla aggressiivisena mutta älyllisesti säästeliäänä eurokriittisyytenä.
Joskus kansalaisen on itse otettava asioista selvää. Toisaalta poliitikkojen on muistettava, ettei monimutkaisen tiedon esittäminen ymmärrettävästi tarkoita populistisia yksinkertaistuksia. Liian yksipuolinen tai pahimmillaan vääristynyt kuva unionin toiminnasta ei ole lopulta kenenkään etu.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
