Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Labrassa. Professori Jarkko Hantula tutkii sieninäytteitä ja männyntaimia metsäntutkimuslaitoksen laboratoriossa.
15.2.2008 0.00
Valtion tutkijat ovat tänä vuonna prässissä. Ministeriöt myllertävät tutkimuslaitoksensa.
Tähän mennessä tietoa tutkimuslaitosten uusjaosta on tullut tipoittain: Sosiaali- ja terveysministeriö lyönee yhteen Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen. Asia varmistuu maaliskuussa.
Liikenne- ja viestintäministeriö puolestaan halkaisee Merentutkimuslaitoksen ja jakaa sen työt Ilmatieteen laitokselle ja Suomen ympäristökeskukselle.
Lisää on luvassa. Opetusministeriö kaavailee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen uudistusta. Ministeriön tuore selvitys lakkauttaisi tutkimusosaston, pienentäisi johtoa ja tiivistäisi työtä yliopiston kanssa.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminta sen sijaan saattaa kasvaa.
Uudistukset ovat osa hallitusohjelmaa, jossa luvataan päätökset tutkimuslaitosten rakenneuudistuksesta tämän vuoden aikana.
Ministeriöt sorvaavat paraikaa selvityksiään, ja esityksen koko uudistuksesta tekee Sektoritutkimuksen neuvottelukunta.
Ministeriöiden alaisuudessa on kaksikymmentä tutkimuslaitosta. Suurimpia ovat Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus.
Myös viittä tutkimuslaitosta pyörittävä maa- ja metsätalousministeriö punnitsee, miten se rivejään tiivistää.
Luonnonvaroja koskevan tutkimuksen niputtaminen voisi kiinnostaa yli ministeriörajojen, siis ympäristöministeriön kanssa. Pisimmälle viedyt kaavailut yhdistäisivät tutkimuksen lisäksi itse ministeriöt.
Tutkijoita puristaa myös valtionhallinnon tuottavuusohjelma. Isompia uudistuspäätöksiä vielä odottava Metsäntutkimuslaitos sulkee kolme tutkimusasemaa. Sen kuuri kertoo suuntaa muillekin: tavoitteena on ainakin viidenkymmenen työpaikan vähennys. Harvemman kuin joka toisen eläkkeelle jäävän paikka täytetään. Työntekijät pelkäävät laitosten mahdollisen yhdistämisen johtavan uusiin työpaikkojen vähennyksiin.
Myllerryksen takana ovat ministeriöiden mukaan uudet isot tiedontarpeet – esimerkiksi ilmastonmuutos.
”Tutkimuslaitokset on pantu pystyyn aikoja sitten. Päättäjät tarvitsevat monitieteellistä tutkimusta”, neuvottelukunnan pääsihteeri Sari Löytökorpi sanoo.
Monitieteisen tutkimuksen rahoitussiivu venytetään prosentista viiteen.
Tutkijat pelkäävät, että uudistusten syy on pelkkä rahansäästö.
Laitosten yhdistäminen kuitenkin maksaa. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki vertaa Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen yhdistämistä työ- ja elinkeinoministeriön kokoamiseen. Palkkaus ja tietojärjestelmät menisivät uusiksi, samoin toimistot, nimi ja logo.
Tutkijoita patistetaan hakemaan useammin rahoitusta Suomen akatemialta, Tekesiltä ja säätiöiltä. Tämä tietänee pätkätöitä.
”Trendi kaikessa tutkimuksessa on, ettei vakituisia työpaikkoja ole”, Löytökorpi sanoo.
Viime vuonna tutkimuslaitosten rahoitus oli 500 miljoonaa euroa. Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 220 miljoonaa euroa.
Toistaiseksi yksityisen rahan ottaminen takeltelee: tuottavuusohjelman säästöpakko on estänyt tutkijoita ottamasta vastaan rahoitusta, koska henkilötyövuosia ei saa lisätä.
Tweet