Lähibyrokratiasta lähidemokratiaan

10.2.2012

Oras Tynkkynen

Tällä viikolla julkistettu esitys kuntaremontiksi huolettaa monia. Erityisesti pienissä kunnissa pelätään, että palvelut ja päätöksenteko karkaavat kauas ihmisistä.

Remontti sinänsä tulee tarpeeseen. Kuntarakennetta pitää päivittää, jotta hyvinvointipalvelut ja niiden tarvitsema rahoitus voidaan turvata myös tulevaisuudessa.

Uudistusta ei kuitenkaan saa tehdä kansanvallan kustannuksella, vaan päinvastoin sitä vahvistaen.

Jo nykyään monet kunnat ovat demokratian kannalta auttamatta liian suuria. Inari on pinta-alaltaan lähes 3000 Kauniaisen ja Helsinki väestöltään yli 5000 Sottungan kokoinen.

Meillä Tampereella on yli 3000 kuntalaista jokaista valtuutettua kohti ja määrä kasvaa koko ajan. Tarpeet ja olot ovat tyystin erilaisia maaseutumaisessa Teiskossa, palveluvaltaisessa keskustassa ja pienen suomalaisen kaupungin kokoisessa Hervannan lähiössä.

Päättäjä voi käyttää aikansa yksin kouluverkon hahmottamiseen. Mutta kun pitäisi tuntea myös terveyskeskuksia, jätehuoltoa, kuntataloutta, jääkenttiä, vesiosuuskuntia ja päiväkoteja. Ja pari muutakin asiaa.

Järkevä ratkaisu ei ole vetäytyä kuntauudistuksesta, niin kuin oppositiosta on vaadittu. Kuntaremonttia kannattaa pikemmin käyttää mahdollisuutena parantaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua.

Siis lähibyrokratian sijaan lähidemokratiaa.

Keinoja on monia. Joillakin alueilla voi toimia vaaleilla valittu kunnanosavaltuusto. Sillä tulee olla valtaa päättää paikallisista asioista – ja varoja päätösten toteuttamiseksi.

Kansanäänestyksiä on tähän asti käytetty lähinnä kuntaliitosten torppaamiseen. Kuntalaisilta sietäisi kysyä muistakin isoista ratkaisuista.

Usein luonteva lähidemokratian paikka on kuntalaisen käyttämä palvelu. Vanhainkodin asukkaat, bussien matkustajat ja museoiden kävijät ovat palveluiden parhaita asiantuntijoita.

Demokratia pitää ottaa vakavasti myös rakennemalleja pyöriteltäessä. Helsingin ja Tampereen seuduilla kannattaa harkita niin sanottua aluekuntamallia.

Mallissa seudun nykyiset kunnat säilyvät vastuullisina lähipalveluista ja paikallisesta kaavoituksesta. Aluekunta vastaa puolestaan asioista, joista on luonteva päättää alueellisesti: joukkoliikenteestä, sairaanhoidosta, toisen asteen koulutuksesta ja sen sellaisista. Kuntalaiset valitsevat päättäjänsä luonnollisesti vaaleilla.

Tweet