Ydinvoimala on köyhän kunnan pelastus

8.2.2008 0.00

Anna Ruohonen

Talous on tiukalla kaikilla mahdollisilla kuudennen ydinvoimalan sijoituspaikkakunnilla. Ydinvoimalatarjokkaiden, Kristiinankaupungin, Pyhäjoen, Ruotsinpyhtään ja Simon, kunnallisverotus on yli maan keskiarvon, eli tuloveroprosentti on yli 18,55.

Uutta ydinvoimalaa suunnitteleva Fennovoima aloitti ympäristövaikutusten arvioinnin neljällä edellä mainitulla paikkakunnalla.

Ydinvoimatarjokkaista Ruotsinpyhtään talous oli viime vuonna 450 000 euroa alijäämäinen. Entuudestaan alijäämä on 700 000 euroa.

”Väestö- ja työllisyyskehitys on hyvä, mutta talous on alamaissa. Valtionosuudet ovat pudonneet kolmessa vuodessa 400 000 euroa”, kunnanjohtaja Risto Nieminen sanoo.

Ruotsinpyhtää joutuukin aloittamaan alijäämän kuromisen kiinni. Kunta nosti tuloveroprosenttiaan 0,75 prosenttiyksikköä.

Kristiinankaupungissa on jo käynnissä ohjelma talouden vakauttamiseksi. Uudelta lainanotolta kaupunki silti tuskin välttyy, kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr arvioi taloussuunnitelmassa.

Kuntalain mukaan kuntien on katettava alijäämänsä neljän vuoden kuluessa. Käytännössä tämä tarkoittaa joko säästöjä tai veronkorotuksia.

Simon talousvaikeudet puolestaan jäävät pian taakse, kunnanjohtaja Esko Tavia lupaa. Kunta saa kuitattua alijäämänsä.

”Nyt näkyy jo valoa. Talous kääntyy, koska korotimme veroja”, Tavia sanoo.

Simo on nostanut tuloverotustaan reilusti, viimeksi 0,75 prosenttiyksikköä. Kunta ei myöskään ole palkannut eläkkeelle jäävien työntekijöiden tilalle uusia. Pyhäjoki tavoittelee nollatulosta. Huolena ovat kunnanjohtaja Mauno Peltokedon mukaan noususuhdanteessa sovitut palkankorotukset.

Ydinvoiman talousporkkanat houkuttelevat kuntapäättäjiä. Ensimmäinen tulonlähde olisivat maakaupat. Voimala tarvitsee maata jopa sata hehtaaria. Voimalaan tulisi kolmesataa työpaikkaa, ja se maksaisi kiinteistöveroa kolmesta neljään miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi Fennovoima maksaisi voimalapaikkakunnalle yhteisöveroa.

Porkkana on tuhti: pelkkä kiinteistövero olisi liki puolet esimerkiksi Simon tai Pyhäjoen nykyisestä verokertymästä.

”Simossa poliittinen tahto on voimakkaasti ydinvoimamyönteinen”, Tavia arvioi.

Kuntalaiset punnitsevat ydinvoimahankkeen kunnallisvaaleissa. Nyt neljässä tarjokaskunnassa on vain yksi vihreiden kunnanvaltuutettu, ruotsinpyhtääläinen Timo Noroviita.

Lähivuosien talousongelmia voimala ei ratkaise. Voimala käynnistyisi aikaisintaan 2016.

Tweet