Suomi sodassa

3.11.2006 5.57

Elina Grundström

Afganistanin rauhanturvaoperaation luonne on tämän vuoden aikana muuttunut niin paljon, että Suomi on aivan uuden tilanteen edessä. Afganistaniin lähetettiin alun perin vuonna 2002 vain 50 suomalaista rauhanturvaajaa, joiden oli määrä osallistua muun muassa koulujen rakentamiseen. Tänä vuonna YK:n hyväksymä mutta Naton johtama operaatio on laajentunut koko maahan. Samalla tilanne on kiristynyt ja rauhanturvaajat ovat joutuneet hyökkäysten kohteiksi. Suomalaisia on tässä sopassa jo yli sata.

Kärjistetysti voi sanoa, että Suomi on yhtäkkiä mukana sodassa. Asiaa ei tee yhtään mukavammaksi se, että kyseessä on Naton johtama operaatio, jonka päätöksentekoon Suomi ei voi osallistua, koska emme kuulu Natoon. Siksi emme voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, että Yhdysvallat käy Naton sateenvarjon alla terrorisminvastaista sotaansa ja vaikeuttaa samalla varsinaisten rauhanturvaajien asemaa.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan odotetaan piakkoin ottavan kantaa siihen, pitäisikö Suomen jo vetäytyä Afganistanista. Mieli varmaan tekisi, mutta Afganistanin paljon kärsineen kansan edun mukaista se ei olisi. Jos ulkomaiset joukot lähtevät nyt, maa voi suistua kaaokseen.

Suomen kummallinen ajautuminen sotaan herättää kiperiä kysymyksiä siitä, miten tässä nykyisessä maailmassa voidaan rakentaa kestävää rauhaa ylipäänsä mihinkään kriisipesäkkeeseen. Sellaista johtopäätöstä ei kuitenkaan voi tehdä, että Suomen pitäisi liittyä Natoon. Amerikkalaisten johtama terrorisminvastainen sota ei rauhaa ainakaan edistä.