Hassi: Kuuman ilman kohtalo jäi auki Durbanissa

21.12.2011 12.37

Sammeli Heikkinen

Durbanin ilmastokokouksen saavutukset olivat ilmastodiplomatian läpimurto, arvioi europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr). Samalla Hassi korostaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta päästörajoituksia saadaan aikaan aivan liian hitaasti.

"Durbanissa ratkaisevaa oli, että kaikille päästäjämaille sitouduttiin asettamaan kansainvälisoikeudellisesti sitovat päästörajat."

Tähän saakka päästörajat ovat koskeneet perinteisiä teollisuusmaita. Kehitysmaa-aseman Kioton sopimuksessa saaneet maat - Kiina ja Intia etunenässä - ovat pyrkineet estämään kaikkia päästäjämaita koskevien rajojen laatimisen.

Nämä maat sekä Brasilia ja Etelä-Afrikka muodostivat Kööpenhaminan kokouksessa niin sanotun Basic-ryhmän, joka sopi toimivansa yhtenäisesti ilmastoneuvotteluissa.

Hassin mukaan tämän ryhmän repeäminen mahdollisti Durbanin sopimuksen.

"EU sai neuvotteluissa tiekarttaesityksensä taakse ensin köyhimmät kehitysmaat ja sitten myös Brasilian ja Etelä-Afrikan."

Hassin mielestä yksi neuvotteluiden tärkeimmistä auki jääneistä kysymyksistä on niin sanottu kuuma ilma. Sillä tarkoitetaan Kioton sopimuksessa entisille itäblokin maille jäänyttä ylimitoitettua päästökiintiötä.

Tämä taas johtuu siitä, että Kioton päästörajoitusten vertailuvuosi on 1990, jolloin neuvostoteollisuuden ja myös monen Itä-Euroopan maan laitosten päästöt olivat varsin massiiviset. Näihin päästölukuihin pääseminen ei ole ollut entisille itäblokin maille ongelma, sillä ensin päästöt pudotti talousromahdus ja sen jälkeen teollisuuskaluston uusiminen on purrut. Näin niille on jäänyt päästöoikeuksia myytäväksi asti.

Toinen asia, josta Hassin mukaan vielä väännetään paljon jatkoneuvotteluissa, on se, mistä saadaan 100 miljardia dollaria Durbanissa sovittuun vihreään ilmastorahastoon. Hassin mielestä paras vaihtoehto olisi, jos rahoitus tulisi vaikkapa lento- ja laivaliikenteen hiilidioksidipäästöjen verottamisesta.

"Kansallisista budjeteista tuleva rahoitus olisi paljon huonompi vaihtoehto. Esimerkkinä voi pitää kehitysyhteistyön rahoitusta."

Suomen tappioksi on jälkikäteen katsottu, että sen näkemys metsän määrästä pinta-alaa parempana mittarina hiilinielulle ei mennyt neuvotteluissa läpi. Hassi kertoo, että EU tuki Suomen näkemystä aivan neuvottelujen viime hetkiin saakka. Vaatimus hylättiin vasta siinä vaiheessa, kun siitä kiinnipitäminen uhkasi kaataa koko sopimuksen.

ilmastopolitiikka  Durban  hassi 

Tweet