Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Höyläten ja viillellen

1.2.2008 0.00

Eno

Sähköparranajokone kannattaa unohtaa, jos haluaa ekoilla.

Tietämätön kysyy: Kumpi on ekologisempi, sähköparranajokone vai höylä ja vaahto -menetelmä? Jos kuukaudessa kuluu vaikka viisi terää ja yksi vaahtopakkaus.

–Sänkileuka

Eno vastaa: Sähköparranajokoneisiin liittyy lämmin muisto jostain 70-luvulta. Puusta pudonnut naapurini Oskari Makkonen osti sähköpelin siistiäkseen 15-senttiseksi venähtäneen partakasvustonsa.

Jostain syystä äijä tökkäsi vekottimen suoraan partapehkoonsa, ja sehän leikkasi tuskallisesti kiinni. Makkonen siitä kenturalle kiroilemaan, kunnes hänen muorinsa leikkasi koneen irti keritsimillä. Ja pesi sitten liki kolmekymppisen poikansa suun saippualla. Täytyykin muistuttaa Makkosta tapahtumasta illalla Matkahuollossa.

Olen ajatellut, että sähköpeli on parranajossa turha. Höylällä kaapii naamansa nopeammin ja paremmin kuin sähköparranajokoneella. Höylä on ekologisempikin, tästä minulla on Suomen luonnonsuojeluliiton laskemia lukuja. Luvut ovat per vuosi, mutta vähän pienemmällä vaahdon ja terien käytöllä kuin tuossa esität.

Sähköparranajokone kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja 6,3 kiloa, vettä 1 500 kiloa ja 1,8 kiloa ilmaa. Höylä ja vaahto -yhdistelmässä uusiutumattomia kuluu 8,2 kiloa, vettä 310 kiloa ja ilmaa 0,1 kiloa.

Tässä tullaankin tärkeän valinnan eteen: älä käytä alumiiniputeliin pakattua vaahtoa! Se on pelkkä kapitalistin salajuoni. Käytännössä parran ajaa saippualla aivan yhtä hyvin.

Suurin osa höylä ja vaahto -menetelmän uusiutumattomien kulutuksesta tulee nimittäin partavaahtotölkeistä, jotka ovat lisäksi painepakkauksina hankalaa jätettä.

Jos ajat saippualla, uusiutumattomia kuluu vain 1,5 kiloa, vettä 240 kiloa vettä ja ilmaa 0,1 kiloa. Parranajokoneen suuri veden- ja ilmankäyttö johtuu sähkön käytöstä.

Tosin täytyy sanoa, että ilmastonmuutos, ekokatastrofi ja maailmanloppu eivät varsinaisesti aiheudu parrastasi tai sen puutteesta. Kilometrin automatkaan kuluu kaksi kiloa uusiutumattomia – joita keskivertosuomalainen kuluttaa kotitaloudessaan vuodessa 40 tonnia.


Lisää aiheesta:

  • 1.1.1970


Viite