Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Iiro Törmä
Klikkaa kuva isoksi. Maksajat (punaiset maat) ovat sitä pienempiä mitä enemmän ne maksavat. Saajat (siniset maat) ovat puolestaan sitä pulskempia mitä enemmän ne hyötyvät.
Vääntö EU:n tulevaisuudesta alkaa tänään
18.11.2011 9.07
Euroopan unioni yrittää puhaltaa liekkiä talouskasvun hiipuvaan hiillokseen ensi vuoden budjetissaan, jota koskevat neuvottelut käynnistyvät toden teolla tänään perjantaina.
Iso periaatteellinen kysymys on, pitäisikö EU:n budjettia ajan hengen mukaisesti leikata, kuten monissa yksittäisissä jäsenmaissakin on jouduttu talouskriisin vuoksi tekemään, vai pitäisikö siihen sisällyttää lisärahaa uutta kasvua tukeville investoinneille.
”Euroopan talous on sen verran kuralla, että on vaikea päätyä sellaiseen ratkaisuun, jossa EU:n kustannukset kasvaisivat huomattavasti samalla, kun jäsenmaiden tasolla tehdään huomattavia leikkauksia”, europarlamentin liberaaliryhmään kuuluva europarlamentaarikko Carl Haglund (r) sanoo.
Haglund on ryhmänsä edustaja parlamentin ja neuvoston välisissä neuvotteluissa EU:n ensi vuoden budjetista.
EU alensi vastikään ennustettaan alueen ensi vuoden talouskasvusta vain puoleen prosenttiin. EU:n talouskomissaari Olli Rehn varoitti edessä mahdollisesti olevasta taantumasta. Hänen mukaansa uhkaa luovat valtionvelat, pankkien haavoittuvuus sekä kulutuksen seisahtuminen.
Euroopan parlamentin on tarkoitus äänestää EU:n ensi vuoden budjetista joulukuussa. Talousarvion loppusumma on parlamentin lokakuun lopussa päättämässä esityksessä 133,1 miljardia euroa. Parlamentti siis ehdottaa 5,2 prosentin nostoa tämänvuotiseen budjettiin verrattuna.
Parlamentin liberaaliryhmä ehdotti tiukempaa budjettilinjaa, samoin kuin EU:n jäsenmaita edustava Euroopan neuvosto. Vihreät pidättäytyivät äänestämästä. Parlamentin kaksi suurinta ryhmää, konservatiivit ja sosialistit olivat kuitenkin budjetin kasvattamisen kannalla, joten siitä tuli parlamentin kanta.
Esimerkiksi Kiina ja Yhdysvallat käyttävät EU-maita huomattavasti enemmän rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Tähän EU:ssa haetaan muutosta ensi vuoden budjettia koskevien neuvottelujen jälkeen, kun neuvottelut vuosien 2014–2020 budjettikehyksistä alkavat.
Siinä missä kuluvan kehyskauden aikana tutkimukseen ja kehitykseen käytetään 50 miljardia euroa, seuraavalla kehyskaudella niihin on tarkoitus käyttää 80 miljardia euroa.
”Rahoituskehyksissä on lähdetty siitä, että koulutus-, tutkimus- ja kehitystoiminta saa merkittäviä lisäresursseja. Esimerkiksi elinikäisen oppimisen ohjelma saa huomattavia lisävaroja. Nämä ovat tärkeitä, kun ottaa huomioon, että työttömyydessä on Euroopassa ennätyslukuja”, Haglund sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
