Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
25.1.2008 0.00
Ei uskoisi, ettei ole vuottakaan siitä, kun vihreiden oli aivan mahdotonta saada läpi tuulivoiman syöttötariffia hallitusneuvotteluissa. Keskiviikkona pidetyssä EU:n ilmasto- ja energiapaketin julkistamistilaisuudessa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) piti sitä yhtenä mahdollisuutena uusiutuvan energian lisäämiseksi.
Vain sana Brysselistä, ja yhtäkkiä kaikki tuntuu olevan mahdollista. Ruuhkamaksut, tietullit ja tuulivoima ovat yhdessä yössä muuttuneet salonkikelpoisiksi ideoiksi.
Erityisesti ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on ottanut vihreitä teemoja esiin niin näkyvästi, että vihreiden parissa on tiettävästi suunniteltu Tiilikainen-fanikerhon perustamista. Keskiviikkona hän vaati päästöjen vähentämistä asumisessa, liikenteessä ja rakentamisessa. Kaikissa niissä keskeistä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen.
Viime vuosina kehitys on mennyt päinvastaiseen suuntaan. 2006 EU:n ympäristövirasto poimi Helsingin malliesimerkiksi yhdyskuntarakenteen huolestuttavasta hajautumisesta. Myös maakuntakeskusten ympärille on noussut kakkosautojen varassa oleva pienoiskartanoverkko. Rakennusten energiatehokkuudessa ei ole tapahtunut juuri mitään sitten kaksinkertaisten ikkunoiden keksimisen. Maalämmön hyödyntämisessä Suomi on ollut kehitysmaa.
Jos tällaiset asiat muuttuvat nopeasti, luonto kiittää EU:ta.
Isommat taistot ovat kuitenkin vielä edessä. Päästöjä pitää vähentää enemmän ja maailmanlaajuisesti. Siinäkin suhteessa EU:n uusi energia- ja ilmastopaketti on hyvä sparraaja. Se lisää eurooppalaisten teollisuusyritysten päästökustannuksia ja antaa niille hyvän syyn tehdä kaikkensa, että maailmanlaajuinen ilmastosopimus syntyy aikataulun mukaan ensi vuonna.
Tweet