Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
David Domingo / Creative Commons BY-NC-SA
Apua alpeille. Nykyennusteiden mukaan suurin osa Alppien jäätiköistä sulaa 2050 loppuun mennessä.
Ilmasto kevään ykkösasia EU:ssa
18.1.2008 0.00
”Ilmastonmuutos on väistämätön, ja meidän on toimittava heti”, sanoi Euroopan komission pääsihteeri José Manuel Barroso joulukuussa ennen Balin ilmastokonferenssia. Ilmastosta on tullut entistä tärkeämpi teema Euroopan unionille, joka pyrkii näyttämään mallia muulle maailmalle.
Tämän vuoden tärkeimpiä puheenaiheita Brysselissä ja Strasbourgissa tulee olemaan komission valmistelema, ensi keskiviikkona julkaistava ilmasto- ja energiapaketti. Sen tarkoitus on asettaa uudet kehykset EU:n sisäiselle päästökaupalle nykyisen sopimuksen päättyessä 2012.
Viime maaliskuussa jäsenmaat pääsivät sopimukseen kasvihuonekaasujen vähentämisestä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta 2020 mennessä ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämisestä energiantuotannossa 20 prosenttiin. Nyt valmisteltava lakiesityspaketti määrittelee, miten tavoitteisiin päästään.
Ennakkotietojen mukaan paketti sisältää myös mekanismin, jolla luvut voidaan muuttaa vastaamaan 30 prosentin vähennyksiä. Parlamentin vihreät ovat etukäteen moittineet ratkaisua ja esittävät, että paketti olisi alusta alkaen rakennettava 30 prosentin vähennyksille.
EU on ilmoittanut olevansa valmis vähentämään päästöjään 30 prosenttia, jos muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin vähennyksiin.
Ennakkotietojen mukaan ilmasto- ja energiapaketissa päästöoikeuksien huutokaupan osuus kasvanee huomattavasti – nyt 90 prosenttia niistä myönnetään ilmaiseksi. Samalla päästökauppa laajenisi koskemaan uusia sektoreita, kuten lentoliikennettä ja alumiiniteollisuutta. Toisaalta sektorit, joille uudet velvoitteet aiheuttaisivat vaikeuksia kansainvälisessä kilpailussa, voisivat saada helpotuksia.
Se, millä tavalla vastuu – tai taakka – päästöjen vähentämisestä jaetaan jäsenmaiden kesken on kuitenkin vielä hämärän peitossa. Komission sisällä väännetään kättä viimeiseen asti esityksen yksityiskohdista, eri maiden ja teollisuudenalojen lobatessa intressiensä puolesta.
Seuraavaksi kädenvääntö ja lobbaus jatkuvat parlamentissa, joka tarkastelee esityspakettia toukokuussa. Koska panokset ovat suuret, on epävarmaa saadaanko päätöstä tehtyä aikataulussa. Vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassi arvelee, että suurimpia tappelunaiheita on päästökaupan uusien sääntöjen lisäksi uusiutuvan energian tavoitteen jakaminen jäsenmaiden kesken.
Ilmastoasioita puntaroidaan myös muissa yhteyksissä. Parlamentin alustavan agendan mukaan vielä tammikuussa tarkastellaan autoteollisuuden päästöjä koskevaa mietintöä, maaliskuussa keskustellaan polttoaineiden päästöistä ja kesäkuussa käsitellään energiamarkkinoita.
Komissio puolestaan valmistelee toukokuussa julkaistavaa metsien tuhoutumista käsittelevää vihreää kirjaa ja kesäkuuksi kaavailtua vihreää liikennepakettia, jossa asetetaan EU:n
liikenne-, ympäristö- ja energiapolitiikan tavoitteet.
Ympäristöstä puhutaan myös yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastelun, eli niin sanotun terveystarkastuksen yhteydessä.
”Maatalous, ja etenkin EU-maatalous, on suurin Itämeren rehevöitymistä aiheuttava sektori”, Hassi muistuttaa.
”Se, paheneeko vai paraneeko tilanne, riippuu paljolti EU-maatalouden säännöistä.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
