Lappi nousuun kaivoksilla ja turisteilla

28.1.2011 11.27

Jenni Leukumaavaara

Matkailu ja kaivosteollisuus. Niillä Lappi pelastuu, arvelevat useimmat Lapin tulevaisuutta pohtineet. Ensin tulee kuitenkin homo sapiens.

”Tärkein luonnonvara on ihminen. Ilman häntä malmi ei irtoa kalliosta eikä kalja laskeudu turistin tuoppiin”, kirjailija Jari Tervo sanoi vuosi sitten, kun Helsingin Sanomat kysyi eri alojen ihmisiltä, mitä Lapille pitäisi tehdä.

Hesarin jutussa Lapista visioitiin design-verstaiden, puutalorakentamisen ja uuden sukupolven biolaitosten tukikohtaa sekä Rovaniemestä kansainvälistä lumilautailumekkaa.

Ministeri Paavo Väyrynen (kesk) ehdotti, että osa kansallispuistoista muokattaisiin matkailuystävällisemmiksi tekemällä niihin teitä.

Jos turbovaihteella kulkeva puoluetoveri Mauri Pekkarinen saa tahtonsa läpi, Suomeen pykätään kaivosalan valtionyhtiö. On loogista rakentaa se pohjoiseen, koska viime vuosina sinne on kasvanut kaivosklusteri. Kaivoksia on esimerkiksi Kittilässä, Savukosken Soklissa, Sodankylän Kevitsassa, Kolarissa ja Keminmaalla.

Kaivokset paikkaavat metsäteollisuuden jättämiä talousaukkoja, ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan ne vaurastuttavat Suomea ja Lappia valtavasti. On arvioitu, että ne toisivat jopa neljä tuhatta uutta työpaikkaa ja kymmenien miljoonien verotulot kunnille. Toki on pohdittu myös, että ennusteissa on ilmaa ja että ulkomaalaiset vievät työt ja rahat.

Vastustajat pelkäävät kaivosten vaurioittavan Lapin mainetta matkailumaakuntana. Esimerkiksi Soklin alue sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston ja Värriön luonnonpuiston välissä.

Vaikein bränditahra saattaa kuitenkin tulla ydinvoimasta. Päätöstään vitkutteleva Fennovoima rakentaa voimalansa joko Simoon tai Pyhäjoelle.

Ilmastonmuutos on Lapille taloudellisesti hyvä asia. Tunturi-Lapin matkailuyrittäjät toivovat, että sään lämpeneminen tuo Keski-Euroopan rinnematkailijat Suomeen. Tärkeä ilmastonmuutoksen lieveilmiö olisi myös Venäjän pohjoispuolisen alueen mahdollinen vapautuminen jäistä meriliikenteelle. Se tekisi Suomesta Euroopan ja Koillisväylän välisen sillan, jonka tärkeyttä verrataan Finnairin Aasian-lentoihin.

Pohjois-Suomi on nousukurssissa myös arktisten alueiden luonnonvara-aarteiden vuoksi. Eduskunta myönsi joulukuussa Lapin yliopiston Arktiselle keskukselle 100 000 euron lisärahoituksen, jotta se voi pyrkiä EU:n arktiseksi informaatiokeskukseksi. Hakemus on myötätuulessa EU:ssa.

Tämän kaiken soisi tuovan Lapille puhtia ja ennen kaikkea sen verran rahaa, ettei kenenkään tarvitsisi odottaa tuntikausia poliisia tai ambulanssia. Nyt esimerkiksi Sallassa poliisin tulo voi kestää tunnin.

Lapin pelastushelikopteria ollaan vuoden päästä siirtämässä Sodankylästä Rovaniemelle, jolloin se joutuu tekemään välitankkauksen, jos pelastustehtävä tulee Ylä-Lapista. Ei kannata katkaista jalkaansa tunturissa.