Elvytyskeinojen riskejä

30.1.2009 9.29

Jukka Vahti

1. Pankkien tukeminen rahoituksen turvaamiseksi

Pankeille suunnattu tuki lisää pankkien valtaa suhteessa yrittäjiin. Ovatko kaikki yrittäjät samassa asemassa vai hyötyvätkö ne, joilla on jo ennestään kontakteja ja hyvät suhteet pankkeihin?

2. Liikennehankkeet

Muistetaanko elvytysinnossa varmistaa, että suunnitellut maantiet ja kevyenliikenteenväylät tulevat todella tarpeeseen? Maantieliikenteeseen liittyvät hankkeet eivät välttämättä sovi yhteen ilmastopolitiikan tavoitteiden kanssa.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton entinen puheenjohtaja Antti Herlin ehti viime vuoden lopussa väläyttää moottoritien rakentamista Jyväskylästä Ouluun. Hihasta vedetyt moottoritiehankkeet eivät kuitenkaan käy elvytyksestä, koska hankkeiden suunnitteleminenkin kestää ainakin pari vuotta.

3. Homekoulujen korjaaminen ja muu rakentaminen

Tilaajavastuulain mukaan muun muassa kuntien pitää selvittää käyttämiensä urakoitsijoiden rehellisyys. Pääurakoitsijoiden käyttämiin alihankkijoihin kuntien selvitysvelvollisuus ei kuitenkaan ulotu. Alihankintaketjun häntäpää on altis harmaalle taloudelle.

Keskusrikospoliisin tiedossa on tapauksia, joissa urakoitsijat ovat joutuneet maksamaan joko kanssayrittäjille tai urakoista päättäville tahoille ”kynnysrahaa”, eli osallistumismaksua siitä, että pääsisivät mukaan edes urakkakilpailuun.

Vantaan käräjäoikeus tuomitsi marraskuun lopussa rakennustyömaiden projektipäällikön kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen lahjusten ottamisesta. Samalla tekijä tuomittiin luovuttamaan valtiolle lähes 140 000 euroa rikoksesta saatuna hyötynä. Kyseessä on kovin elinkeinotoiminnan lahjusteosta annettu rangaistus 2000-luvulla.

4. Suora tuki yrityksille

Yritystukien myöntäjien voi olla hankala arvioida, olisiko yritys irtisanonut työntekijöitä tai palkannut uusia ihmisiä saamastaan tuesta riippumatta. Jos tukia myönnetään taloustilanteen vuoksi tavallista enemmän, niiden myöntämisperusteet voivat höltyä. Tämä taas saattaa vääristää kilpailua ja asettaa yritykset keskenään eriarvoiseen asemaan.