Näistä asioista Lapissa tapellaan

19.12.2008 13.43

Anu-Elina Lehti

1. Kuka on virallisesti saamelainen?

Suomessa saamelaisuus on vuonna 1995 määritelty saamelaiskäräjälaissa, ja sen pääperusteena on saamen kieli. Lain mukaan saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena edellyttäen hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan tai isovanhemman vanhemmista on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Kaikkia itseään saamelaisina pitäviä ei ole virallisesti hyväksytty saamelaisiksi.

2. Kuka saa päättää valtion maiden hallinnasta Ylä-Lapissa?

Saamelaisten kotiseutualueeksi luetaan pohjoisin Lappi, eli Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylässä sijaitseva Lapin paliskunta. Nykyisin valtio omistaa kiistan kohteena olevat maat ja niitä hallinnoi Metsähallitus. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimus vuodelta 1989 edellyttää, että saamelaisilla alkuperäiskansana on omistus- ja hallintaoikeus niihin maihin, joilla he perinteisesti asuvat. Koska Suomi ei ole ratkaissut, kuka maita hallitsee, se ei ole voinut ratifioida kansainvälistä sopimusta.

3. Kumpi on tärkeämpi elinkeino, metsä- vai porotalous?

Kahden suuren elinkeinon edut törmäävät toisiinsa saamelaisalueilla. Metsähallituksen masinoimat hakkuut vähentävät jäkäliä porojen laidunalueilla ja aiheuttavat näin lisäkustannuksia poroyrittäjille. Hakkuiden lopettaminen merkitsisi kasvavaa työttömyyttä ja sahojen lopettamista.