Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Kahdella kielellä. Kansanedustaja, riksdagsledamot Ville Niinistö jutteli Janina Anderssonin kanssa Tampereella.
Muut puolueet yrittävät Rkp:n apajille
28.8.2008 14.56
Pelkkä kansanedustajuus ei riitä. Pitää olla myös riksdagsledamot.
Kun vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö asettui kuntavaaliehdokkaaksi Turkuun, hän kirjoitti ehdokasilmoitukseen tittelinsä sekä suomeksi että ruotsiksi – tarkoituksella.
Tämä tuo vihreille ääniä suomenruotsalaisille kansankäräjille.
Kansankäräjät eli Folktinget on etujärjestö, joka ajaa suomenruotsalaisten asiaa. Käräjien edustajat valitaan kuntavaalien yhteydessä.
Listoille kirjatut ehdokkaat saavat ääniä sen mukaan, kuinka hyvin heidän puolueensa ruotsinkieliset tai kaksikieliset ehdokkaat pärjäävät kuntavaaleissa.
Kenen tahansa kaksikielisen ääniä ei kuitenkaan lasketa. Ehdokkaan pitää kaksikielisyyden lisäksi olla poliittisesti aktiivinen kaksikielisyyden kannattaja, ja titteli pitää kirjoittaa ruotsiksi. Ehdokkaiden kelpoisuudesta päättää kansankäräjien työryhmä.
Tänä vuonna äänten kertymisen kriteerejä seurataan entistä ankarammin. Folktinget lähettää puolueille lomakkeen, jossa puolueiden pitää selvittää kaksikielisten ehdokkaidensa suhde ruotsinkieleen.
Ville Niinistön mielestä ruotsalainen kansanpuolue Rkp haluaa siten varmistaa, että järjestö pysyy tiukasti puolueen käsissä. Tällä hetkellä kansankäräjien 75 edustajasta 50 tulee Rkp:n listoilta.
Rkp:n mustasukkaisuus suomenruotsalaisista voi olla jopa haitaksi kaksikielisyydelle.
”Jos Rkp ajattelee, ettei muissa puolueissa voi edistää suomenruotsalaisten asemaa, voi siitä tulla itsensä toteuttava profetia”, Niinistö sanoo.
Niinistön mielestä kansankäräjien vaalit pitäisi käydä kuntavaaleista erillään.
”Rkp kuitenkin haluaa pitää vaalit sivuraiteella ja välttää avointa keskustelua. Puolue haluaa monopolisoida asemansa suomenruotsalaisten keskuudessa.”
Kansankäräjien perustehtävä on valvoa, että palveluita saa Suomessa molemmilla kielillä. Kansankäräjien ainoa vihreä edustaja Flemming Bergh toivoisi myös luovempaa toimintaa.
”Esimerkiksi kunnat voisivat järjestää parin viikon vaihto-oppilasjaksoja suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulujen välille.”
Berghin mielestä kaksikielisyyden merkitystä ei voi kyllin korostaa valtaväestölle.
”Valtaväestö pystyy halutessaan nitistämään meidät 50 vuodessa, jos se esimerkiksi lopettaa kaksikielisen koulu- ja korkeakoulujärjestelmän.”
Viime kuntavaaleissa Niinistö kirjoitti kuntavaalipapereihin tittelikseen tutkija, VTM. Tämä ei mennyt läpi kansankäräjien seulassa, ja Niinistön äänipotti jäi vihreiltä saamatta.
Flemming Berghin mukaan joku on vain päättänyt, että tittelin kirjoittaminen on ratkaiseva tekijä.
”Titteli ei voi olla vain suomenkielinen, vaikka olisi nimeltään Pelle Svensson.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
