Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Ei paha. Helsingin Arabianrannassa valokuvaavan Viktor Toikkasen mielestä oppivelvollisuusiän nostaminen voisi olla hyvä juttu ja saattaisi auttaa tulevia opiskeluja. ”Ei olis paha, ei haittais”, arvioivat myös Niklas Hallman ja Lari Karvo (edessä).
Nuoret halutaan seurantaan syrjäytymisen varalta
19.6.2008 8.00
Suomessa halutaan alkaa seurata peruskoulunsa päättäneitä nuoria. Eduskunnan sivistysvaliokunta ehdottaa järjestelmää, jonka avulla nuorten sijoittumista seurattaisiin esimerkiksi 25-vuotiaaksi asti. Näin pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä.
”Yhteiskunta seuraa nuoren etenemistä, jotta voidaan välttää järjestelmän läpi putoaminen. Kyse ei ole kyttäämisestä tai vastikkeellisuuden lisäämisestä, vaan siitä, että välitetään siitä, mitä nuori tekee”, sivistysvaliokunnan jäsen, vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo.
Seuranta toimisi esimerkiksi niin, että kun nuori keskeyttää ammattiopintonsa, häneen otetaan yhteyttä ja tarjotaan vaikka oppisopimuspaikkaa tai työpajatoimintaa.
”Yhteishakukaavakkeessa voisi olla rastitettava ruutu, että jos en pääse opiskelemaan tai keskeytän opintoni, minuun voi ottaa yhteyttä.”
Valiokunta ei halunnut nimetä tahoa, joka vastaisi seurannasta.
Tanskassa nuoria seuraa keskus, johon on koottu nuorten kanssa työtä tekeviä viranomaisia ja asiantuntijoita muun muassa työhallinnosta sekä opetus- ja sosiaalitoimesta. Keskus seuraa, onko alle 25-vuotias koulussa, töissä vai jossain muualla.
Sivistysvaliokunnan ehdotuksen taustalla on huoli nuorten syrjäytymisestä. On esitetty väitteitä, että jopa satatuhatta nuorta on kadoksissa. He eivät ole työssä, koulutuksessa tai asevelvollisuutta suorittamassa.
Opetusministeriön mukaan vain kymmenestä tuhannesta 15–24-vuotiaasta nuoresta ei ole mitään tilastotietoa.
Demarien mukaan tehokkain lääke nuorten syrjäytymiseen on oppivelvollisuusiän nostaminen vuodella
17:ään. Silloin nuoren pitäisi peruskoulun jälkeen jatkaa opintoja ammatillisessa tai oppisopimuskoulutuksessa, lukiossa tai työpajatoiminnassa.
”Se olisi yksi turvavuosi niille, jotka eivät 16-vuotiaina ole löytäneet omaa väylää ja ovat vaarassa tipahtaa”, sivistysvaliokunnan demarijäsen Tuula Peltonen sanoo.
Alanko-Kahiluodon mielestä oppivelvollisuuden pidentäminen on huono idea.
”Koulupudokkuuden ja muiden ongelmien syyt eivät hoidu sillä. Ylipäätään se, että ratkaistaan ongelma pakkoa lisäämällä, on huono keino ja tyypillistä demaripolitiikkaa.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
