Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
SAK:n käytävillä. Vaikka tupot loppuvat, SAK tulee silti määrittelemään palkkatavoitteet, arvioi Juhana Vartiainen.
Palkkaneuvottelut siirtyvät kabinetteihin
6.6.2008 8.00
”Joka kopissa mietitään, että mitä, jos ja kun. Täytyy olla suunnitelma, jos kaikki menee päin mäntyä.”
Näin kuvailevat ammattiyhdistystahot tunnelmia sen jälkeen, kun elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti toissa viikolla hautaavansa tulopoliittisen kokonaisratkaisun lopullisesti.
”Emme jää yhden kortin varaan. Kun työnantajat hajauttavat omaa organisaatiotaan, me tiivistämme omaamme. Liittoja kootaan isommiksi kokonaisuuksiksi”, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n edunvalvontaosaston johtaja Lauri Lyly sanoo.
SAK haluaa pitää kiinni tupon kaltaisesta keskitetystä ratkaisusta, jossa palkoista, veroista ja työlainsäädännöstä sovitaan keskusjärjestöjen ja valtiovallan yhteisessä pöydässä.
”Jos palkansaajat koordinoivat vaatimuksena hyvin ja hallituksellakin on halu koordinoida veroratkaisuja kolmikannassa, voi kysyä, miten EK:n kannan käy”, Lyly sanoo.
EK haluaa irrottaa palkkaneuvottelut lainsäädännöstä lopullisesti. Järjestön mukaan palkoista ja työehdoista pitää sopia liitto- ja työpaikkatasolla. Tupo on liian jäykkä ratkaisu globaalissa taloudessa.
”Tupon tie on kuljettu loppuun. Meillä ei ole takataskusuunnitelmaa, jolla palattaisiin keskitettyyn neuvottelupöytään”, linjaa EK:n työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.
Inkeroisen mukaan päätösvalta pitää viedä työpaikkatasolle, sinne missä työ tehdään ja kilpailu käydään.
”Muutos ei tapahdu vuodessa tai parissa, mutta pitkällä aikavälillä tämä on visiomme.”
SAK ja EK ovat yhtä mieltä siitä, että keskusjärjestöjä tarvitaan edelleen, kun työelämän ja sosiaalipolitiikan lainsäädäntöä valmistellaan. SAK:n mukaan lainsäädäntö olisi tehokainta hoitaa edelleen tupon kautta.
”Esimerkiksi työelämän kysymykset sairastumisista ja perhevapaista on ratkaistu tupopöydässä. Jos lainsäädäntö irrotetaan palkkaneuvotteluista, politiikan voimasuhteet heijastuvat lainsäädäntöön entistä enemmän.”
Työministeri Tarja Cronbergin mukaan lainsäädännön kolmikantaan liittokierroksiin siirtymisellä ei ole vaikutusta.
”Työ- ja elinkeinoministeriössä on monia kolmikantaisia työryhmiä ja niissä keskusjärjestöillä on vahva rooli myös jatkossa”, hän sanoo.
EK:n Inkeroisen mukaan palkkaratkaisut ja työehtosopimukset pitää tehdä politiikan ulkopuolella.
Ruotsin kansantalouden ennakointilaitoksen Konjunkturinstitutetin tutkimusjohtaja Juhana Vartiainen tuntee pohjoismaiset työmarkkinat. Hänen mukaansa tuposta luopuminen näkyy lähinnä kulisseissa.
”Ulkoisesti näyttävien tuposopimusten sijalle tulevat epäviralliset neuvottelut ammattiliittojen ja niiden neuvottelukumppaneiden välille. Palkkaneuvottelut siirtyvät kabineitteihin, julkisuudelta piiloon.”
Vartiainen arvioi, että työmarkkinajärjestelmän muutoksessa erityisesti ammattiliittojen keskusjärjestöjen roolit muuttuvat. Cronberg on Vartiaisen kanssa samaa mieltä.
”Palkkaneuvotteluissa valta siirtyy pois keskusjärjestöiltä ja ne joutuvat pohtimaan itselleen uutta roolia”, Cronberg sanoo.
Vartiaisen mukaan SAK, STTK ja Akava alkavat keskittyä työelämän uudistuksiin, tutkimukseen ja arvojohtamiseen.
”Arvelen, että SAK tulee silti määrittelemään yhteisen palkkatavoitteen. Keskusjärjestö pysyy voimatekijänä.”
Ruotsissa palkoista sovitaan liittotasolla, mutta sopimusten tulos vastaa yleensä melko tarkkaan keskusjärjestöjen asettamia tavoitteita. Vartiaisen mukaan työnantajat arvioivat aivan oikein, että tupoista luopuminen tekee eri alojen sopimuksista erilaisia ja sallii alasta riippuen enemmän paikallista jakovaraa.
Vartiainen arvioi, että palkkojen nousuvauhti asettuu 4–5 prosenttiin.
”Nousuvara muodostuu tuottavuuden kasvusta, joka Suomessa on nyt 2,5 prosentin luokkaa, ja inflaatiosta, jonka Euroopan keskuspankki pyrkii pitämään parissa prosentissa.”
Inkeroinen on huolissaan siitä, ovatko ammattiliitot kypsiä neuvottelemaan alakohtaisesti. Palkkaratkaisut pitää tehdä alan tarpeista lähtien.
”Viime liittokierroksellakin katsottiin, mitä naapuri oli saanut, ja omat vaateet esitettiin sen mukaan. Se on haitallista inflaation kannalta.”
Politiikan rooli pienenee tulevaisuudessa työmarkkinaneuvotteluissa, mikä on Vartiaisen mielestä hyvä.
”Tähän asti tupokierrosten tulos on riippunut hallitusten asenteesta.”
Demarien jäsenkirjan omaava Vartiainen ei pidä tuposta luopumista dramaattisena. Suomessa ollaan siirtymässä järjestelmään, joka on ollut Ruotsissa kehitteillä jo 15 vuotta. Hän tosin arvelee, että muutoksessa valtakunnansovittelijan työsarka kasvaa.
Myös Lauri Lyly ennustaa, että työmarkkinapolitiikasta on tulossa nykyistä repivämpää.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
