Vaalijuna vauhtiin

15.5.2008 12.47

Vihreä Lanka

Vihreä Lanka selvitti, miten vihreille käy kunnallisvaaleissa. Ainakaan viime vaaleihin verrattavaa katastrofia ei ole luvassa.

 

Syksyn kunnallisvaalit lähestyvät kuin juna. Vaalityö on monin paikoin ollut käynnissä jo talvesta asti. On hyvä hetki selvittää, missä mennään.

Viime kunnallisvaalit 2004 olivat vihreille lähes katastrofi. Valtuustopaikkoja menetettiin kahdeksan vaalipiirin alueella. Koko maassa paikkamäärä laski 338:sta 314:ään.

Nyt vihreiden tavoitteena on nousta Suomen neljänneksi suurimmaksi kuntapuolueeksi. Se vaatii menestystä myös sellaisissa kunnissa, joissa ei aiemmin ole ollut vihreää valtuutettua tai edes ehdokasta.

Tavoite on asetettu korkealle, sillä vaikka eduskuntavaaleissa vihreät ei ole jäänyt paljoa Vasemmistoliitosta jälkeen, kuntavaaleissa ero on ollut suurempi.

Vaalivoitto voi tulla vain pitkien ja laadukkaiden ehdokaslistojen avulla. Haaste on saada listoille myös vihreiden perinteisestä ehdokasprofiilista poikkeavia henkilöitä, kuten perusduunareita.

Tampereella 35:stä ensiksi nimetystä ehdokkaasta 32 oli vähintään maistereita tai valmistumassa sellaiseksi.

Monissa kunnissa listan seitsemästä ehdokkaasta kuusi saattaa olla 40–50-vuotiaita naisia.

He ovat vihreiden perusäänestäjiä, mutta se on silti yksipuolisuudessaan huono lista.

Vihreä Lanka kysyi vihreiden piirijärjestöjen edustajilta vaalikentän tilannetta ja tunnelmia. Vastauksista päätellen täydellistä katastrofia ei ole odotettavissa.

Varsinais-Suomi jännittää
Salon kohtaloa

Varsinais-Suomessa jännitetään, miten Salon seudun kuntaliitos vaikuttaa vaalitulokseen. Huhujen mukaan keskusta pitää uutta kuntaa koelaboratoriona, jossa se testaa keinoja, joilla äänet saadaan pidettyä pienten kuntien liittyessä isompaan keskuskuntaan.

Vihreiden Varsinais-Suomen piirijärjestön toiminnanjohtajan Timo Ahosen mukaan vihreät pyrkii Salossa läpimurtoon.

”Siellä on paljon koulutettuja nuoria perheitä, mikä on meille hyvä. Se näkyi jo eduskuntavaaleissa.”

Piirin ehdokashankinta on sujunut reippaasti. Turussa on saatu listoille jopa aikuisia työssä käyviä miehiä – sitä porukkaa, joka vihreiltä perinteisesti uupuu.

”Telakkamiehet vielä puuttuvat, vaikka heitäkin on yritetty saada”, Ahonen harmittelee.

Vihreiden tavoite on nousta Vasemmistoliiton ohi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi Turussa. Suurin osa vanhoista valtuutetuista hakee jatkoa, ainakin isot nimet kuten kansanedustaja Ville Niinistö ja ryhmäpuheenjohtaja Mika Helva. Janina Anderssonia yritettiin taas houkutella kunnallispolitiikkaan, mutta turhaan.

Vihreille hankalaksi vaaliteemaksi nousee Virttaankankaan tekopohjavesihanke. Suurin osa turkulaisista vihreistä kannattaa hanketta, kun taas ympäristökuntien vihreät vastustavat.

”Tästä voidaan saada Turun vihreät selkä seinää vasten.”

Kuntakenttä uusiksi
Kaakkois-Suomessa

Kaakkois-Suomen pakkaa sekoittavat kuntaliitokset. Vuoden alusta yhdistyvien Lappeenrannan ja Joutsenon valtuustoissa on ollut kaksi vihreää kummassakin. Kuntaliitos saattaa heikentää vihreiden asemia, eikä paikkoja ehkä pystytä pitämään.

Kouvolakin yhdistyy naapureidensa kanssa. Kouvolan Sanomien laskelmien mukaan suurkunnan uudessa valtuustossa istuisi viime vaalien tuloksen perusteella kolme vihreää, kun heitä on nyt yhteensä kahdeksan alueen valtuustoissa.

Kaksi kolmasosaa Kymen piirin vihreistä ehdokkaista on koossa. Viimeksi vihreillä oli Kaakkois-Suomessa reilu sata ehdokasta.

Vihreiden Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtajan Elinamarika Lehtosen mukaan vihreät kilpailevat erityisesti kokoomuksen ja demareiden kanssa. Tavoitteena on haastaa puolueiden avaukset omilla, konkreettisemmilla ja vihreämmillä ratkaisuilla.

Ydinvoima framille
Satakunnassa

Vihreät odottavat suurta vaalivoittoa Porissa. Satakunnan vihreiden puheenjohtajan Sarianne Karikon mukaan ehdokasasettelu on hyvässä mallissa ja jo nyt on enemmän ehdokkaita kuin viime vaaleissa kaiken kaikkiaan. Myös paikallisesti nimekkäitä ehdokkaita on saatu listoille, kuten tutkija ja maakuntavaikuttaja Timo Aro.

Ydinvoima on taattu puheenaihe Satakunnassa. Piirin vihreille ydinvoimakysymys on aina ollut hankala, koska ydinvoimalla on laaja kannatus alueella. Sen katsotaan tuovan työllisyyttä ja hyvinvointia.

”Emme ole hirveästi uskaltaneet mekkaloida asiasta. Toisaalta olemme viime aikoina taipuneet siihenkin, koska vihreät on joka tapauksessa ydinvoimavastainen puolue. Ehkä pitäisi vain sanoa reilusti ääneen kantamme”, Karikko sanoo.

Tuleeko Antti ”Kanki” Kaikkosesta
Uudenmaan ääniharava?

Uudenmaan vihreillä on tavoitteena nostaa ehdokasmäärä viime vaalien 455:stä 515:een. Piirin toiminnanjohtajan Anu Heikkilän mukaan aivan siihen ei ainakaan vielä toukokuun loppuun mennessä päästä.

Uusimaa on vihreiden vankkaa kannatusaluetta, mutta joissain kunnissa voi tulla yllättäviä ongelmia.

”On iso riski, että Tuusulasta tulee keskustalainen kunta, koska Kanki-Kaikkonen on siellä ehdolla.”

Uudellamaalla vaalipuheisiin nousevat varmasti ainakin pääkaupunkiseudun kehärata ja Järvenpään, Keravan ja Tuusulan rajoilla sijaitsevan Ristikydön alueen käyttö. Keravan ja Järvenpään mielestä junaradan varressa oleva alue pitää saada rakennettavaksi, mutta Tuusula ei ole innostunut.

”Sipoo kakkonen, eli pakkolunastus, voi olla tulossa”, Heikkilä sanoo.

Myös ydinvoima puhuttaa. Uraaninvaltausselvityksiä on menossa monessa paikassa Uudellamaalla. Ruotsinpyhtäällä on noussut kansanliike vastustamaan Fennovoiman suunnittelemaa voimalaa. Siinä vihreille saattaa löytyä saumaa.

Häme yrittää nousta
viime vaalien suosta

Häme jakaantuu Päijät- ja Kanta-Hämeen maakuntiin, joissa vihreiden kampanjointi on perinteisesti keskittynyt keskuskaupunkeihin, Lahteen ja Hämeenlinnaan. Lahti on yksi harvoista isoista kaupungeista, joissa vihreiden kannatus on alle 10 prosenttia.

Viime vaaleissa vihreiden valtuutetut vähenivät koko Hämeessä 40:stä 27:ään. Isoin romahdus tapahtui Forssassa.

”Siellä tarvitaan nyt paljon piirin tukea”, kesäkuussa aloittava Hämeen piirin toiminnanjohtaja Aleksi Mäntylä sanoo.

Mäntylän mukaan Hämeessä voitaisiin olla paremmassakin tilanteessa ehdokashankinnassa. Piirissä on saatu noin 80 ehdokasta, kun tavoite on 250.

Vihreiden pahin kilpailija Päijät-Hämeessä on ollut kokoomus ja Kanta-Hämeessä demarit ja Vasemmistoliitto. Hämeenlinnan seudulla on tulossa iso kuntaliitos, mikä toimii vihreiden eduksi – tai sitten ei.

”Hämeenlinnaan liittyvissä pienissä kunnissa on nyt ensimmäistä kertaa mahdollista äänestää vihreitä. Ehdokkaita, saati paikallisyhdistyksiä, ei ole aiemmin ollut. Toisaalta keskustan osuus kasvaa uudessa valtuustossa, kun pienet maalaiskunnat tulevat mukaan”, Hämeenlinnan vihreiden puheenjohtaja Jonne Koskimies arvioi.

Pirkanmaalla povataan
vähintään 20 lisäpaikkaa

Pirkanmaan vihreiden itseluottamus on korkealla. Näyttää siltä, että jo toukokuun loppuun mennessä vihreillä on piirissä enemmän ehdokkaita kuin viime vaaleissa yhteensä. Tampereella uskotaan täyteen ehdokaslistaan ilman laarinpohjien tonkimista.

”Meillä saa mennä aika huonosti, jos emme saa vähintään kahtakymmentä lisäpaikkaa Pirkanmaalla. Kannatus on kasvanut Tampereen ympäristössä. Joissain kunnissa taas on potentiaalia, koska niissä ei ole ollut vihreitä ehdokkaita aiemmin”, Pirkanmaan vihreiden piirisihteeri Juhana Suoniemi sanoo.

Tällaisia kuntia ovat esimerkiksi Urjala ja Kylmäkoski sekä Orivesi, jossa oli kuntaliitoksen jälkeen jonkin aikaa yksi vihreä valtuutettu. Näistä kunnista toivotaan nyt läpi kahdesta kolmeen valtuutettua.

Paras-hanke puhuttaa koko piirissä. Tampereella kuumia vaaliperunoita ovat jäähallihanke ja rantatien tunneli. Suoniemen mukaan tunneli on vihreille vaikea aihe.

”Yleinen argumentti on, että mihin me kallista tunnelia tarvitsemme, kun ei ole tarpeeksi hoitajia Koukkuniemen vanhainkodissa? Vihreiden mielestä tunnelin vapauttaman tonttimaan rakentaminen kuitenkin kasvattaisi keskustan vetovoimaa ja tiivistäisi yhdyskuntarakennetta”, Suoniemi sanoo.

Vaasan valtuutetut
vaihtuvat

Vaasassa ainakin kaksi kolmesta vihreiden kaupunginvaltuutetusta menee vaihtoon, sillä Francesca Cuccinotta ja Hannu Katajamäki ovat ilmoittaneet, etteivät he asetu ehdolle.

Vaasan vaalipiirissä ehdokasasettelu on vielä levällään. Pohjanmaa on perinteisesti ollut vihreille hankala valloitettava. Vaasan vaalipiirissä kannatus jäi eduskuntavaaleissa 1,5 ja kunnallisvaaleissa 1,8 prosenttiin. Viime kunnallisvaaleissa Vaasan vihreiden valtuutettujen määrä väheni ensimmäistä kertaa yhdistyksen historiassa.

”Ympäristömme ja koko vaalipiiri on masentava. Tämä on Suomen synkintä seutua”, Vaasan seudun vihreiden puheenjohtaja Tapio Osala sanoo.

Kuopiossa entistä
enemmän ehdokkaita

Kuopiossa vihreiden ehdokashankinta on edennyt vauhdilla. Ehdokkaita on nyt noin 40, kun heitä viime kunnallisvaaleissa oli 34. Puolet ehdokkaista ei halua nimeään julkisuuteen ennen kampanjan alkua.

Pohjois-Savon piirin puheenjohtajan Raimo Tuomaisen mukaan jopa täysi, 88 ehdokkaan lista on mahdollinen. Kuopion nykyisistä valtuutetuista Eeva Heinonen ja Merja Leppälä eivät vielä ole asettuneet ehdolle.

Vihreät haluaa olla
Helsingin suurin

Helsingin vihreät uskovat mahdollisuuksiinsa nousta kaupunginvaltuuston suurimmaksi ryhmäksi. Sitä varten täytyy ylittää kannatuksessa kokoomus ja demarit. Viime vaalit olivat Helsingin vihreille todellinen pohjanoteeraus: paikkamäärä väheni 21:stä 17:ään.

Ensimmäiset 69 ehdokasta on hyväksytty listalle, ja kesäkuussa on tarkoitus hyväksyä lisää. Ehdokkaiden perusprofiili näyttää akateemiselta.

”Ehdokkaiden ikäjakaumasta en ole lainkaan huolissani, mutta muutama duunari listalle kyllä tarvittaisiin ja ihmisiä Itä- ja Koillis-Helsingistä”, piirin toiminnanjohtaja Maaria Haikarainen sanoo.

Helsinkiläisistä kansanedustajista Anni Sinnemäki, Johanna Sumuvuori, Outi Alanko-Kahiluoto ja oikeusministeri Tuija Brax haluavat jatkaa kunnallisessa luottamustoimessaan, sitä vastoin Pekka Haavisto on päättänyt jäädä pois. Osmo Soininvaara ei ole vielä kertonut aikeistaan.

Haikaraisen mukaan vihreille tärkeä vaaliteema on viheralueiden säilyttäminen Helsingissä.

”Asuntorakentamiselle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet. Vihreiden täytyy varmistaa, että kaupunkilaisille tärkeät viheralueet säilyvät ehjinä.”

Etelä-Savossa mennään
Mikkelin tahtiin

Mikkelin vaalitulos vastaa puolta vihreiden menestyksestä Etelä-Savossa. Mikkelissä ehdokashankinta etenee samaa tahtia kuin viime vaaleissa, jolloin vihreät sai neljä valtuustopaikkaa.

Savonlinnassa pitkään vireillä olleen ohikulkutien suunnittelu on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Keskustassa on muutenkin alkamassa laaja kehityshanke, jota on sanottu Savonlinnan suurimmaksi projektiksi sitten Olavinlinnan rakentamisen.

Muun muassa vihreiden valtuutettu Stephen Condit päätti asettua syksyn vaaleissa uudelleen ehdolle tulevien tärkeiden päätösten vuoksi. Savonlinnassa vihreitä ehdokkaita on nyt 13. Viime vaaleissa heitä oli yhdeksän.

Kansanedustaja Heli Järvinen on ehdolla jatkokaudelle Kerimäen valtuustoon.

Muuttoliike kiusaa
Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalassa muuttoliike haittaa vihreiden ehdokashankintaa.

”Viimekertaisesta Joensuun ehdokaslistasta varmaan kaksi kolmasosaa ei enää asu kaupungissa. Se on iso ongelma. Työ pitää aina aloittaa melkein nollasta”, sanoo piirin puheenjohtaja Krista Mikkonen.

Joensuun neljästä valtuutetusta Micaela Morero ja Heidi Théman eivät asetu ehdolle syksyn vaaleissa. Vihreät saa Pohjois-Karjalassa ehdokkaita useampaan kuntaan kuin viimeksi. Joensuun, Pyhäselän ja Enon kuntaliitoksen myötä vihreät käy uudessa Joensuussa kiivasta taistelua kristillisdemokraattien ja Vasemmistoliiton kanssa.

Pohjois-Karjalassa puhuttavat ainakin uraanikaivokset, kuntaliitokset ja syrjäseutujen muuttotappiot.

Kuntaliitoksista vauhtia
Keski-Suomessa

Jyväskylässä vihreillä on tällä hetkellä viitisenkymmentä ehdokasta. Muissa maakunnan kunnissa ehdokkaita on yhteensä parikymmentä.

Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden sulautuminen uudeksi, 125 000 asukkaan Jyväskyläksi muuttaa vaaliasetelmia. Uuteen kaupunkiin tulee 75-henkinen, väliaikainen suurvaltuusto.

”Se aiheuttaa puolueille aika paljon päänvaivaa. Jos tavoitteena on täysi lista, sen kanssa saa tehdä töitä”, piirisihteeri Veikko Ahola sanoo.

Äänekoskelle perustettiin vastikään kunnan ensimmäinen vihreiden yhdistys. Sumiainen ja Suolahti liittyivät kaksi vuotta sitten Äänekoskeen, joten viime vaaleihin verrattuna vihreillä on ehdokkaita useilla uusilla alueilla.

Tekoallas kuohuttaa
Oulun piirissä

Oulussa ehdokashankinta on edennyt aikataulussa. Tavoitteena on ollut viime vaalien tapaan täysi, sadan ehdokkaan lista. Nyt ehdokkaita on jo yli viisikymmentä. Ehdokashankinta on kuulemma sujunut huomattavasti paremmin kuin neljä vuotta sitten.

Oulun näkyvistä vihreistä vaikuttajista vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Taina Pitkänen-Koli ja valtuutettu Kerttu Hakala eivät vielä ole allekirjoittaneet ehdokassopimusta. Valtuustossa vuodesta 1985 ollut kansanedustaja Erkki Pulliainen pyrkii sen sijaan edelleen jatkokaudelle.

Uusia vihreiden ehdokkaiden kuntia Oulun vaalipiirissä ovat muun muassa Haapavesi, Tyrnävä ja kuntaliitosten kautta syntyvä uusi Siikalatvan kaupunki.

Vihreää ehdokaslistaa kerätään myös Pudasjärvellä Kollajan tekoallaskeskustelun vauhdittamana. Oulussa ajankohtainen keskustelunaihe on kaupungin keskustaan suunniteltu autojen maanalainen kallioparkki.

Lapissa heräillään
hitaasti ehdolle

Lapin piirin toiminnanjohtaja Jarno Ristanniemi kertoo, että Lapissa moni vielä pohtii ehdokkuuttaan. Ehdokaslistat saadaan varmuudella Rovaniemelle, Kemiin ja Tornioon.

”Täällä toimitaan kuten on totuttu, eli että syksyllä vielä tulee hurjasti ehdokkaita lisää.”

Hyvänä uutisena hän mainitsee sen, että vihreät saa ensimmäistä kertaa ehdokaslistan Inariin, missä vihreiden paikallinen toiminta on muutenkin lähdössä käyntiin.

”Saimme vihertävät sitoutumattomat omalle listallemme. Inari on tärkeä aluevaltaus, ja on tärkeää koko puolueen imagolle, että olemme pohjoisimmissakin kunnissa läsnä”, Ristanniemi sanoo.

Jukka Vahti, Laura J. Rantanen

vihreät  kunnat 

Tweet