Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Kalliit toukotyöt. Lannoitteista on Suomessa nyt jopa pulaa, ja toimitusajat venyvät.
Norjalaisyhtiö lihoo Suomen lannoitemarkkinoilla
8.5.2008 15.25
Norjalainen lannoiteyhtiö Yara pullistuu suomalaisviljelijöiden rahalla. Viime vuonna viljelijät ostivat lannoitteita 200 miljoonalla eurolla. Tämän vuoden hinnankorotusten jälkeen vastaavan sadon lannoitelasku on Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Perttu Pyykkösen mukaan 350 miljoonaa euroa.
Suomen Yara on entinen Kemira Growhow. Suomen valtio myi noin 30 prosentin osuutensa Growhow’sta Yaralle viime kesänä 200 miljoonalla eurolla. Koko yhtiön hinnaksi norjalaisille tuli 670 miljoonaa euroa.
Norjalaisella Yaralla on Suomessa nyt määräävä markkina-asema. Sen osuus myydyistä lannoitteista on yli 90 prosenttia. Yhtiö on nostanut lannoitteiden hintoja tänä vuonna kahdesti. Lannoitteiden kysyntä nousee samalla kun viljankin.
Lannoitelaskun kasvu johtaa ruuan kallistumiseen tai viljelijöiden tulojen pienentymiseen.
”Maataloustulo on noin miljardi euroa, ja lannoitteiden hinnannousu vie siitä 15 prosenttia. Aika ruhtinaallinen lisä lannoitevalmistajille”, Pyykkönen kiteyttää.
Maanviljelijöiden tuloista puolet on maataloustukia.
Meheviksi ovat osoittautuneet myös Yaran saamat kaivosoikeudet. Norjalaisomistukseen siirtyivät fosfaattikaivos Siilinjärvellä sekä Soklin kaivosoikeudet Itä-Lapissa. Useimmilla lannoitetuottajilla ei ole kaivoksia, vaan ne ostavat raaka-aineita kaivosyhtiöiltä.
Fosfaatin hinta on vuodessa kolminkertaistunut. Yara lisääkin tuotantoa Siilinjärvellä ja tutkii Soklin kaivoksen avausta. Kemiran omistuksen aikana – 20 vuodessa – kaivosta ei avattu.
”Kaivannaisten hinnat olivat lähes muuttumattomia aina viime vuosiin. Aiemmilla hinnoilla kaivoksia ei kannattanut avata”, Yaran Suomen-toimitusjohtaja Heikki Sirviö sanoo. Soklin avaaminen maksaisi yhtiölle ainakin 500 miljoonaa euroa.
Kaivosten niukkuus on kirittänyt fosforilannoitteiden hintojen nousua. Typpilannoitteiden hintoja nostaa maakaasun kallistuminen.
”Jos hinnat vielä nousevat, monia kilpailevia kaivoksia aukeaa”, Sirviö arvioi.
Soklin ympäristövaikutusten arviointi valmistuu ensi keväänä. Sen jälkeen Yara päättää kaivoksen kohtalosta.
Itä-Lappiin kaivos toisi töitä, etenkin jos yhtiö rikastaa malmin Soklissa. Yara voi myös kuljettaa malmin Venäjälle.
Valtio luopui lannoiteyhtiöstä, koska lannoiteteollisuutta tai kaivoksia ei ole luokitettu Suomelle strategisesti tärkeiksi. Kemira Growhow’ta valtio-omistaja piti liian pienenä menestymään lannoitemarkkinoilla ja avaamaan Soklin kaivoksen.
Saiko Yara Suomen lannoitemarkkinat ja kaivosoikeudet halvalla?
”Tarjouksen hyväksymisen jälkeen yleinen raaka-aineiden hintojen nousu on ollut melko voimakasta. Myyntiajankohdan markkinatilanteessa tarjous oli järkevä hyväksyä.
En usko yhtiön myynnillä olleen olennaista merkitystä lannoitteiden hinnannousuun. Raaka-aineen hinnannousu vaikuttaa lopputuotteen hintaan omistajapohjasta riippumatta.
Millä tahansa alalla kilpailu pitää hinnat kurissa. On kilpailuviranomaisten asia puuttua, jos kilpailu ei toimi.”
”Yaran saamat markkinat ja tehtaat näyttävät kannattavuutensa ehkä kymmenessä vuodessa. Alku on lupaava, sen myönnän.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
