Journalismin tulevaisuus

9.5.2008 9.08

Elina Grundström

Toimittajapiireissä kannetaan huolta asiajournalismin tulevaisuudesta. Tämän viikon Economist kertoo, että amerikkalaisten sanomalehtien levikit ovat keskimäärin noin neljä prosenttia alhaisempia kuin vuosi sitten. Suomessa sama syöpä kalvaa paperi-Hesaria, joka on menettänyt kymmenessä vuodessa yli kymmenen prosenttia levikistään.

On kuitenkin hätiköityä ajatella, että ihmiset ovat tyhmistyneet. Journalismi ei ole kuollut, mutta se vaihtaa maisemaa, vapaammille ja vihreämmille niityille. Vaikka paperilehti kituuttaa, HS.fi-verkkopalvelu laajenee. Se on jo ylittänyt miljoonan viikkokävijän haamurajan. Tyhjästä ponkaissut Uusisuomi.fi on saavuttanut nopeasti satatuhatta viikkokävijää. Sekin on ehtaa asiajournalismia, vaikkakin minun makuuni konservatiivista.

Yhdysvalloissa puhutaankin paperilehtien laskukierteen ohella asiajournalismin noususta. Kanavat vain ovat uusia: verkkomedioita, vakavia aikakauslehtiä, reportaasikirjoja tai niiden yhdistelmiä. Oma ilmiönsä on vihreiden verkkomedioiden nousu.

Vihreä Lanka on mukana tässä uuden, vapaamman ja vihreämmän asiajournalismin nousussa. Avasimme kaksi viikkoa sitten Suomen ensimmäisen yleisvihreän verkkopalvelun osoitteessa www.vihrealanka.fi. Paperinen Lanka taas on syventynyt ja aikakauslehtimäistynyt jo helmikuusta lähtien.

Huhtikuussa valmistunut lukijatutkimus kertoi, että 94 prosenttia lukijoistamme on tyytyväisiä lehteen. He kaipasivat lisää materiaalia erityisesti ympäristö-, energia- ja talousasioista sekä vihreästä kuluttamisesta.

Saamanne pitää. Lehteen saatiin vuoden alussa alussa ympäristötoimittaja, Hanna Eriksson, sekä taloustoimittaja, Anna Ruohonen. Verkkopalvelussa on nyt vihreän kuluttamisen tietopankki sekä Saara Törmän tuottama kasvisruokien reseptipankki, joita täydennetään viikoittain.

Kaiken tämän mahdollisti hallitusohjelmassa sovittu parlamentaarisen lehdistötuen uudistus, joka lopetti harkinnanvaraisen tuen. Vihreät voitti uudistuksessa, koska tukirahat jaetaan nyt kansanedustajapaikkojen mukaisesti.

EU:n kilpailusäädökset sotkivat kuitenkin suunnitelmat. Sen vuoksi lehdistötuki yhdistettiin vuoden alussa puoluetukeen, mutta puoluesihteerit sopivat porukalla, että tuki osoitetaan puolueiden lehdille ja verkkopalveluille. Suomalainen poliittinen journalismi on nyt siis ainutlaatuisen hallinnollisen järjestelyn – eli puoluesihteereiden kunniasanan – varassa. Toivottavasti se pitää.