Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Kansan valta kadoksissa. Puolueiden kriisi -pamfletin kirjoittajien mielestä demokratialla ei mene Suomessa hyvin.
Politiikka hävisi puolueista
2.5.2008 0.00
Puolueet ovat kriisissä, koska ne eivät pysty tarjoamaan uskottavia poliittisia vaihtoehtoja nykyiselle, uusliberalismin ohjaamalle päätöksenteolle.
Näin väittää Liken ja Into-kustannuksen maanantaina julkaisema pamflettikirja Puolueiden kriisi.
Äänestysvilkkaus ja puolueiden jäsenmäärät laskevat. Puolueiden uskottavuus on niin alhaalla, että mielipidetiedusteluissa vain neljä prosenttia suomalaisista voisi edes kuvitella liityvänsä puolueeseen.
Vanhasen hallitukset ovat pyrkineet parantamaan tilannetta kansalaistoiminnan politiikkaohjelmalla ja muilla kansalaiskasvatuksen keinoilla.
Pamfletin sanoma on, että vikoja pitää etsiä puolueista. Se vaatii puolueiden palauttamista niiden jäsenten kontrolliin.
Kirjoittajien mukaan sylttytehdas on puolueiden uuslibaralisoituminen. Kun kaikki uskovat markkinoihin, politiikka on muuttunut vaihtoehdottomaksi hallinnoinniksi, jossa puolueiden jäsenet eivät voi vaikuttaa poliittisiin linjauksiin. Tämä pätee sekä vasemmistoon että porvaripuolueisiin.
Kokoomuksen ongelma on se, ettei markkinoiden vapauttamista ja kansallista itsekkyyttä voi yhdistää. Keskustan taas on hankala puolustaa sekä suomalaista ”suunnitelmamaataloutta” että globaaleja markkinoita.
Vihreiden sloagan on ollut, ettei puolue ole oikealla eikä vasemmalla, vaan edellä. Tätä näkemystä kritisoidaan kahden kirjoittajan voimin.
Voima-kustantamon johtajan Tuomas Rantasen (vihr) mielestä vihreiden pitäisi nähdä itsensä nykyistä selkeämmin perinteistä työväenliikettä uudistavana voimana.
”Vihreiden on vasemmisto–oikeisto-allergiansa vuoksi vaikea viedä kritiikkiään rakenteisiin asti. Vihreät päästävät sekä kovan markkinatalouden rakenteet että vasemmiston pysähtyneet linnakkeet liian helpolla”, Rantanen kirjoittaa.
Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto puolestaan toteaa, että vihreiden ja vasemmiston pitää tulevaisuudessa kaapata vaihtoehdottomuuden retoriikka itselleen.
”Politiikasta on tullut hallinnointia. Asiantuntijakoneiston pönkittämä politiikka perustuu siihen, että asiantuntijat ja poliitikot ovat oikeassa, kun taas päätöksiä kritisoivat kansalaiset ovat aina väärässä”, Alanko-Kahiluoto kirjoittaa.
Vihreiden ja vasemmiston pitäisi Alanko-Kahiluodon mielestä esimerkiksi lopettaa lässytys ilmastonmuutoksesta ja sanoa reilusti, että meitä uhkaa ilmastokatastrofi. Kansanedustajan mukaan vihreällä politiikalla on tulevaisuutta vain, jos se pyrkii tosissaan puhuttelemaan ihmismassoja.
”Maailman pelastaminen ympäristötuholta edellyttää valtaa ja hegemoniaa, mitä myös viherpipertäjien on opittava haluamaan. Ei riitä, että puhuttelemme tiedostavia, hyvin koulutettuja ihmisiä. Meidän on puhuteltava kaikkia. Paikka hallituksessa ei riitä maailman pelastamiseen”, Alanko-Kahiluoto linjaa.
Mitä on tehtävä?
”Tuhat uuden politiikan aktivistia liittyy vähiten vastenmielisenä pitämäänsä puolueeseen ja alkaa kehittää puolueidensa demokratiaa.”
”Vasemmiston olisi vaadittava vastikkeetonta perustuloa tai metropolituloa, joka tarkoittaa oikeutta elää nykyaikaisessa suurkaupungissa palkkatyöstä riippumatta.”
”Puolueiden osuus tässä on yhteiskunnallisen lukutaidon edistäminen. Valtavassa tietotulvassa tarvitaan puolueiden tarjoamaa karttaa, jotta ihmiset tietäisivät ollaanko menossa sinne minne halutaan.”
”Globaalidemokraattinen poliittinen puolue olisi vastaus nykyisten kansallisten puolueiden lyhytjänteisyydelle, korruptoituneisuudelle ja niiden edustamalle uusliberalismille.”
Lähde: Puolueiden kriisi. Puolueet ja uusliberalismi: mitä on tehtävä? Like 2008.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
