Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Ajatuksen edellä. Ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutila haluaa tarttua aiheisiin, jotka ovat ajankohtaisia seuraavien viikkojen sisällä.
2.5.2008 10.00
Karina Jutila voisi olla keskustan ääniharava missä tahansa vaaleissa. Hänen mielestään politiikkaa tehdäkseen ei kuitenkaan tarvitse olla poliitikko.
Täällä taiteilijana ja karjankasvattajana tunnettu Liina Lång joskus pitkästyi.
Valkoisessa seinässä on sinisellä piirrettyjä lehmiä maalaismaisemassa. Tarina kertoo, että Lång on piirtänyt ne palaverin tauolla kyllästyttyään odottamaan tilaisuuden jatkumista.
Viereisen kokoushuoneen seinällä on suuri, osin räikein värein maalattu taulu, joka kuvaa kotinsa kuistilla seisovaa maalaisisäntää ennen ja jälkeen syntymäpäiväjuhlien. Juhlien jälkeen isännän kasvot vihertävät.
Maalaishenkisestä sisustuksesta huolimatta olemme Helsingin ytimessä. Viisi kerrosta alempana rullaavan liikenteen jyly kuuluu kokoushuoneeseen. Täällä eivät lehmät ammu, mutta henkisesti näissä huoneissa on ilma sakeanaan maaseutuaatetta.
Eerikinkadun varrella olevassa talossa toimivat samassa kerroksessa Maaseudun sivistysliitto, kirjakustantamo Maahenki ja ajatuspaja e2. Ajatuspajan esitteen mukaan e2 toimii edistysmielisellä ja sivistysliberaalilla arvopohjalla.
Samat arvot ovat tärkeitä myös pajan johtajalle Karina Jutilalle, mutta mitä ne oikein tarkoittavat? Ja onko ajatuspaja vain fiinimpi nimitys puolueen äänitorvena toimivalle tutkimusyksikölle?
Suomessa on tilaa parille-kolmelle aatteelliselle ajatuspajalle, Jutila uskoo. Hänen mukaansa ajatuspaja ei voi kuitenkaan toimia tehokkaasti, jos se on liian tiukasti taustapuolueensa talutusnuorassa.
”Tuotoksemme ovat julkisia ja kaikkien käytettävissä. Siinä mielessä haluan pitää e2:n etäällä puoluepoliittisesta toiminnasta, vaikka arvopohja onkin julkilausuttu”, Jutila sanoo.
Jutila ei piilottele omia aatteellisia juuriaan. Hän väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Tampereen yliopistossa 2003. Väitöskirja käsitteli keskustan sisäistä demokratiaa ja puolueen elinten ja jäsenistön roolia päätöksenteossa. Jutila on keskustan jäsen ja kertoo väitöskirjansa esipuheessa tulevansa keskustalaisesta kodista. Hän on työskennellyt eduskunnassa varapuhemies Markku Kosken avustajana ja keskustan eduskuntaryhmän kansliassa erityisasiantuntijana. Presidentinvaaleissa hän oli Matti Vanhasen kampanjan tutkimusvastaava.
”Oman arvopohjan ja mahdollisen puoluesidonnaisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen ei mielestäni ole mikään ongelma. Sehän on kivijalka, oli se sitten uskonnollinen tai poliittinen näkemys.”
Itselleen erityisen tärkeiksi asioiksi Jutila määrittelee ympäristökysymykset ja tasa-arvon, johon hän sisällyttää sekä heikommista huolehtimisen että sukupuolten välisen tasavertaisuuden. Aatteellisesti tärkeäksi asiaksi hän mainitsee myös yrittäjyyden: paitsi elinkeinopoliittisena käsitteenä myös yritteliäisyyteenä sekä omasta ja lähimmäisten elämästä huolehtimisena.
Keskustassa Jutila on rivijäsen, jota käytetään ajoittain erilaisissa asiantuntijatehtävissä.
”Mutta kyllä minulla tietysti aika hyvät kontaktit on”, hän kuvaa asemaansa puolueessa.
Ajatuspaja e2 perustettiin 2006. Perustamisessa Maaseudun sivistysliiton puheenjohtajana mukana ollut Matti Kalliokoski on nykyisin Seinäjoella ilmestyvän Ilkan päätoimittaja. Myös Jutila on kotoisin Pohjanmaalta.
Ajatuspajalla on kaksi vakituista työntekijää, Jutila ja projektisihteeri Leena Koivisto. Pajan käytössä on kuitenkin laaja ja joustava asiantuntijoiden verkosto, johon kuuluu esimerkiksi viestinnän asiantuntijoita, tutkijoita ja kääntäjiä. Yhden ihmisen työpanos voi vaihdella projektista riippuen muutamasta tunnista muutamaan kuukauteen.
Ajatuspajalla on neljä ohjelmaa: kestävä kehitys, syrjäytymisen ehkäiseminen, kansalaisten osallistuminen ja Suomi EU:ssa. Ohjelmat myös ohjaavat ajatuspajan tutkimustyön ja sen järjestämien seminaarien aiheita.
”Think tankin arvopohjan pitää näkyä sen aihevalinnoissa. Siksi olemme päätyneet juuri noihin neljään tutkimusohjelmaan. Ne antavat kehyksen aihevalinnoillemme”, Jutila sanoo.
Viime vuonna e2 julkaisi raportit muun muassa suomalaisten suhtautumisesta ilmastonmuutokseen ja kansalaisten käsityksistä kuntademokratian toimivuudesta.
Raporttien tekemisen lisäksi paja järjestää toimittajille ja päättäjille tarkoitettuja tunnin mittaisia lunchbreaking news -lounastapahtumia. Viime kuukausien aikana lounaalla on puhuttu esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentinvaaleista, puolueiden päätöksenteosta ja Kosovon tilanteesta. Alustajat ovat olleet nimekkäitä, muun muassa Olli Rehn, Seppo Kääriäinen ja Liisa Jaakonsaari.
Ajatuspaja haluaa tarttua aiheisiin, jotka ovat nousemassa poliittiselle agendalle seuraavien viikkojen tai kuukausien sisällä.
Käytännössä ajatuspajan arvopohja on näkynyt esimerkiksi siinä, että kun talvella keskustelu puolueiden jäsenäänestyksen tarpeellisuudesta näytti aluksi keskittyvän vain demareihin, e2 laajensi näkökulmaa yleisemmin puolueiden sisäisiin ongelmiin. Ajatuspajan lounaalla käyty keskustelu uutisoitiin muun muassa Helsingin Sanomissa.
Haastattelussa Jutila vastaa kysymyksiin rauhallisesti ja kokonaisilla virkkeillä. Hän katsoo luontevasti silmiin ja vaikuttaa puhuessaan vilpittömältä. Välillä hänen kätensä eksyy hypistelemään siroa kaulakorua, mutta sekin on pohdiskelevan rauhallista ja keskittynyttä hypistelyä, ei hermostuneen oloista näpräämistä.
Pohditaanpa hetki.
Karina Jutila on siis korkeasti koulutettu ja esiintymiskykyinen nainen, joka tuntee puolueensa ihmiset ja päätöksentekoprosessit. Haastattelussa hän osaa tiivistää isotkin asiat kompakteiksi vastauksiksi. Hänellä on kokemusta eduskunnasta, ja hän on ylpeä aatteestaan. Tässä siis olisi poliittista tietoa, taitoa ja tunnetta samassa paketissa.
Eväät poliittisen uran luomiseksi ovat ehdottomasti olemassa. Eikö Jutilaa houkuttele keskustelun lietsomisen sijaan asettua ehdolle vaaleissa ja ryhtyä ammattipoliitikoksi? Siirtyä tutkijasta politiikan tekijäksi?
”Houkutus oli suurin joskus abiturienttivaiheessa, jolloin koki, että ymmärtää asiat ja kykenee kaikkeen paremmin kuin kukaan muu”, Jutila sanoo ja puhkeaa nauramaan.
”Mutta sen jälkeen on tullut paitsi ikää myös vähän realistista otetta. Poliitikon ammatti on niin rankka, että se vaatii ihmiseltä hurjasti. Enkä puhu vain mielipiteen muodostamisesta, vaan myös ajankäytöllisistä asioista. Olen halunnut tehdä elämässä muita valintoja. Lisäksi politiikassa pärjääminen vaatii kohtuullisen vankkaa itsetuntoa, lyödyksi tulemisen kykyä. Minä olen siihen liian kiltti.”
Jutila vakuuttaa, että poliittinen vaikuttaminen kiinnostaa häntä suuresti. Siksi hän on aiemmin ollut töissä eduskunnassa ja siksi hän on myös nykyisessä työpaikassaan.
Hänen mielestään asioihin perehtyminen, mielipiteiden muodostaminen ja oman näkemyksen rohkea ilmaiseminen ovat mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallista vaikuttamista.
”Vaikuttaminen ei edellytä poliitikkoutta. Laajentaisin mielelläni myös poliitikon käsitettä. Miksi vain kansanedustajat ja ministerit mielletään poliitikoiksi? Miksi emme tunnista sitä poliittista roolia mikä on monella muulla yhteiskunnallisella vaikuttajalla? Näen vahvaa poliittista otetta monella yhteiskunnallisella keskustelijalla, on hän sitten tutkija tai kansalaisjärjestön tai kirkon edustaja. Politiikka on niin hieno asia, että siitä pitäisi puhua suoraryhtisemmin.”
Jutila teki väitöskirjaansa päätoimisesti vajaat kolme vuotta, mutta aihe oli mielessä huomattavasti pidempään.
E2:n lounastilaisuuksilla puolestaan yritetään reagoida ajankohtaisiin aiheisiin mahdollisimman nopeasti. Lounastilaisuus pyritään järjestämään kahden viikon sisällä siitä, kun aihe on päätetty.
Jutila kokee nopeatempoisen ajatuspajatyön itselleen luontevammaksi kuin vuosikausien puurtamisen saman aiheen parissa. Aiemman työkokemuksensa perusteella Jutila tietää tarkasti, kuinka paljon tietoa päättäjät pystyvät ottamaan vastaan ja minkälaisessa muodossa.
”Luulen, että pystymme täällä muotoilemaan asioita niin tiiviisti, että tietotulvan keskellä olevat päätöksentekijät pystyvät sitä kohtuudella omaksumaan. Väitöskirjojen kokoisia juttuja heille on turha tarjota.”
Ajatuspajojen toiminta on Jutilan mielestä Suomessa vasta idulla. E2:n budjetti on tänä vuonna vähän yli 200 000 euroa. Paja saa opetusministeriöstä yleisavustusta ”yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaan tutkimustoimintaan”. Samalla paja hakee koko ajan rahoitusta myös muualta, kuten tutkimusta rahoittavilta säätiöiltä.
Lähitulevaisuuden suunnitelmissa on kaksi tai kolme projektikohtaista lisätyöntekijää ja raporttien nykyistä säännöllisempi julkaiseminen.
”Toivottavasti vuoden päästä ei ole tällainen kevät, ettemme julkaise yhtään raporttia. Tämä on ollut itselle vähän sellaista, että jalat kuopii maata”, Jutila sanoo.
tutkimus 
Tweet