Lanka arvioi: Piitles

2.11.2012 12.49

Sammeli Heikkinen

Mauri Kunnaksen Piitlesin voisi lähinnä luokitella tietokirjaksi, jos se johonkin genreen pitää työntää.

No, onhan se sarjakuva ja onhan siinä mukana vähän fiktiotakin, mutta sen luettuaan tietää aika hyvin, miten The Beatlesin uran alkutaival sujui.

Lennonin ja McCartneyn lapsuus kuten myös yhtyeen Hampurin vuodet avautuivat tästä paremminkin kuin vaikkapa Jonathan Gouldin mainiosta Can't Buy Me Love -kirjasta. Syynä lienee se, että Kunnaksen kirja loppuu vuoteen 1962. Näin ensimmäiset vuodet ovat juuri pääsisältö, eivät vain pakollinen johdanto ennen suurta menestystarinaa, huumeiden kanssa puljaamista ja psykedeliaa.

Tyyli on aika lailla sama, kuin Kunnaksen aiemmissa Nyrok City -musiikkisarjiksissa, joihin voi tutustua useimmissa kirjastoissa. Sisältö on kumminkin paljon selkeämmin faktaa ja visuaalisia gägeja on huomattavasti vähemmän.

Kirjallinen tyyli on kepeä: henkilöt esimerkiksi puhuvat ehkä pseudo-hämäläiseksi määriteltävää murretta. Kun siihen tottuu, se toimii. Herkemmälle lukijalle moinen landelta haiskahtava puolipuujalkaisuus voi olla liikaa.

Itse näkisin mielelläni jatko-osankin.