Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
10.10.2008 11.26
Vihreiden ilmastoreformi listaa kaksitoista keinoa, joita puolue ajaa kunnissa seuraavan neljän vuoden aikana.
Ilmastonsuojeluun tarvitaan määrätietoista politiikkaa, joka kulkee vihreänä lankana läpi kaiken kunnan toiminnan. Siksi jokaiseen Suomen kuntaan on saatava oma tai seutukunnallinen ilmasto-ohjelma. Tavoitteeksi tulee asettaa leikata päästöjä asukasta kohti vähintään 30 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kunnianhimoisimmat voivat pyrkiä vaiheittain hiilineutraaleiksi.
• jokaisen kunnan on laadittava paikallinen ilmasto-ohjelma, jossa esitetään kunnianhimoinen ja toteuttamiskelpoinen tiekartta päästöjen vähentämisestä
Kestävintä energiaa on sellainen, jota ei tarvitse tuottaa. Kuntien energiankäyttöä voidaan tehostaa olennaisesti uudella teknologialla, fiksulla suunnittelulla ja kunnon opastuksella. Tavoitteeksi tulee asettaa energiankulutuksen vähentäminen vähintään prosentin vuodessa.
• katuvalaistuksessa ja liikennevaloissa on siirryttävä huipputehokkaaseen leditekniikkaan
• kunnan on hankittava vain kaikkein energiatehokkaimpia toimistokoneita ja kylmälaitteita
• kunnan omistamissa asuintaloissa on siirryttävä asuntokohtaiseen veden kulutuksen mittaukseen ja sähkön kulutuksen reaaliaikaiseen seurantaan
• kuntalaisille ja kunnan työntekijöille on tiedotettava keinoista tehostaa energiankäyttöä
Kaksi kolmasosaa Suomen ilmastopäästöistä tulee energiantuotannosta. Vaihtamalla vähähiilisiin polttoaineisiin ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita ja turvetta uusiutuvilla kunta voi leikata päästöjään radikaalisti. Tavoitteeksi tulee asettaa uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen vähintään 15 prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 mennessä.
• kunnan ilmasto-ohjelmassa on esitettävä tiekartta uusiutuvan energian osuuden nopeasta kasvattamisesta
• kunnan on omassa toiminnassa siirryttävä vihreän sähkön käyttöön
• kaukolämpöverkkoa on laajennettava ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoa lisättävä
• pientaloasukkaita on ohjattava vaihtamaan öljy- ja sähkölämmitys uusiutuviin
Eheä ja tiivis yhdyskuntarakenne helpottaa joukkoliikenteen järjestämistä ja madaltaa kynnystä käyttää kevyttä liikennettä. Tiivis ei kuitenkaan tarkoita epäviihtyisää: fiksusti suunnitellulla asuinalueella voidaan kaksikerroksisilla taloilla päästä samaan tehokkuuteen kuin 70-luvun kerrostalolähiöissä. Päivittäispalveluiden pitää olla pääsääntöisesti saavutettavissa jalan tai pyörällä.
• uusi asutus, työpaikkakeskittymät ja palvelut on kaavoitettava olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen
• täydennysrakentamista on edistettävä virkistysalueista tinkimättä
• automarkettien ja badideaparkien kaavoittamisesta kauas kaikesta on luovuttava ja kuntakeskusten kauppaa kehitettävä
• liikennetarpeen minimoimiseksi lähipalvelut pitää pyrkiä turvaamaan
Noin kolmannes automatkoista on alle kolmen kilometrin mittaisia. Näistä ison osan voisi tehdä jalan tai pyörällä, jos kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan määrätietoisesti. Oulussa jo viidennes kaikista matkoista kuljetaan pyörällä. Kevyen liikenteen vetovoiman parantaminen tulee asettaa kunnissa liikennepolitiikan ykköstavoitteeksi.
• kuntaan on rakennettava kattava pyöräteiden ja -parkkien verkko
• kuntakeskukset on suunniteltava kävelypainotteisiksi ja kaupungeissa lisättävä kävelykatuja
• kunnan on kannustettava omia työntekijöitään kulkemaan työmatkat jalan tai pyörällä ja tarjottava työsuhdepolkupyöriä
Joukkoliikenteen edellytykset riippuvat kunnan koosta ja sijainnista. Radanvarsikunnissa voi kehittää lähijunaliikennettä. Isoissa kaupungeissa raitiovaunu tai pikaratikka on järkevä vaihtoehto. Muualla joukkoliikenne perustuu busseihin. Kaikkialla joukkoliikenteen houkuttelevuutta voi parantaa lisäämällä tarjontaa, lyhentämällä matka-aikoja ja alentamalla lippujen hintoja.
• joukkoliikenteen lippujen hinnat on pidettävä kohtuullisina ja mahdollisuuksien mukaan niitä on alennettava
• kaupungeissa on lisättävä joukkoliikennekaistoja ja liikennevaloetuisuuksia
• suurilla kaupunkiseuduilla on otettava käyttöön lähiraideliikenne
• joukkoliikenteen päästöjä on vähennettävä siirtymällä hybridi- ja kaasubusseihin sekä käyttämällä paikallisraideliikenteessä vihreää sähköä
• kunnan työntekijöille on tarjottava mahdollisuus joukkoliikenteen työsuhdematkalippuun
Liikenteen päästöjen leikkaaminen edellyttää paitsi kestävien vaihtoehtojen edistämistä, myös autoilun rajoittamista kaupungeissa. Vähemmän autoilua tarkoittaa vähemmän ruuhkia, melua, saasteita ja onnettomuuksia – siis viihtyisämpiä ja kestävämpiä kaupunkeja.
• pääkaupunkiseudulla on otettava käyttöön ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla selvitettävä ruuhkamaksuja
• pysäköintimaksuja kaupunkien keskusta-alueella on nostettava, ekoautot vapautettava maksuista ja pysäköinnin valvontaa tiukennettava
• kunnan hankkimille ja liisaamille autoille on asetettava tiukat päästörajat (enintään 160 g CO2/km vuonna 2009 ja 120 g/km 2012)
Kunnilla on runsaasti rakennuksia, jotka kuluttavat paljon lämpöä, sähköä ja vettä. Matala-energiatekniikoilla uusien rakennusten lämmön tarve voidaan puolittaa, passiivitaloissa leikata neljäsosaan. Samalla nykyisen rakennuskannan energiatehokkuutta on parannettava. Kuntalaisia tulee opastaa energiaremonttien tekemisessä ja muussa energiatehokkuuden parantamisessa.
• kaikkiin kunnan kiinteistöihin on tehtävä energiakatselmus
• uuden rakentamisen tulee olla vähintään matalaenergiatasoa ja alkavan vaalikauden aikana jo passiivitaloja
• peruskorjausten yhteydessä on tehtävä energiaremontti rakennusperintöä vaalien
Merkittävä osa ilmastopäästöistä tulee ruoan, erityisesti lihan ja maitotuotteiden tuotannosta. Kasvispainotteinen ruokavalio on parempi sekä koko planeetan että meidän itsemme terveydelle. Myös maa- ja metsätaloudessa päästöjä voidaan vähentää ja hiilivarantoja kasvattaa monin eri keinoin. Lähituotanto luo työtä seudun ihmisille ja leikkaa samalla turhia kuljetuksia.
• päiväkodeissa, kouluissa ja sairaaloissa tulee ottaa käyttöön yksi kasvisruokapäivä viikossa
• kunnan keittiöissä tulee suosia luomu- ja mahdollisuuksien mukaan myös lähiruokaa
• kunnan omia metsiä on suojeltava ja hiilivarantoja pyrittävä kasvattamaan
Ilmastonsuojelun kannalta parasta jätepolitiikkaa on jätteen synnyn ennaltaehkäisy. Jätteen määrä pitää saada laskuun ja kierrätystä lisätä. Keskitetyssä biojätteen käsittelyssä tulee siirtyä kompostoinnista mädätykseen biokaasuksi, sillä näin jätteen energia saadaan talteen. Kierrätykseen kelpaamatonta erillislajiteltua jätettä voidaan myös joissakin tapauksissa polttaa energialaitoksissa.
• tavoitteeksi on asetettava jätteen määrän kääntäminen laskuun
• maksut on porrastettava jyrkästi jätteen mukaan ja kaatopaikkajätteen maksuja korotettava
• kierrätysastetta on nostettava vähintään kymmenen prosenttiyksikköä vaalikauden aikana
• biojäte on mädätettävä biokaasuksi ja kaasu hyödynnettävä ensisijaisesti liikenteessä
Mitä enemmän tavaroita kulutamme, sitä enemmän tyypillisesti syntyy myös päästöjä. Ilmaston kannalta on järkevää suunnata kulutusta tavaroista palveluihin – ja yleensä ajattelua kuluttamisesta yhdessä tehtäviin ja jaettaviin asioihin. Epäkaupalliset julkiset tilat, lähiliikunta-alueet, kirjastot ja mahdollisuus lyhentää vapaaehtoisesti työaikaa ovat myös ilmastopolitiikkaa.
• kunnissa on voitava viettää aikaa muuallakin kuin kauppakeskuksissa tai huoltoasemilla
• kaupallista mainontaa katukuvassa on rajoitettava
Tänään syntyvät lapset tulevat ennen eläkeikäänsä näkemään, onnistuiko ihmiskunta muuttamaan suuntaa ja torjumaan ilmastonmuutosta riittävän ripeästi. He myös tulevat tekemään monet niistä valinnoista, joita tulevat päästövähennykset edellyttävät. Siksi ilmastonsuojeluun on satsattava koulutuksessa kaikilla tasoilla. Kunnan on myös tiedotettava aktiivisesti kuntalaisille.
• ilmastonsuojelu tulee sulauttaa opetukseen kaikilla tasoilla päiväkodista korkeakouluihin
• tiedotuksessa kuntalaisille tulee tarjota eväitä oman ilmastokuorman keventämiseen
Lue lisää vihreiden ilmastoreformista osoitteessa http://www.vihreat.fi/ilmastoreformi.
ilmastonmuutos  vihreät  kunnat 
Tweet