Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Aino Honkanen
paranemaan päin. Eduskuntavaaliehdokas ja lääkäri Reetta Vanhanen kohtaa työssään paljon nuoria, joilla on mielenterveysongelmia. ”Ensimmäisellä tapaamisella on tosi iso merkitys. Sanon niissä aina, että mielenterveysongelmat ovat tosi yleisiä ja tosi parantuvia sairauksia.”
”Mielenterveyspalvelut ovat aivan liian epätasa-arvoiset” – poliittinen paine muutoksiin kasvaa
12.4.2019 9.43
”Jos on hyväosainen, tie psykoterapiaan voi olla yksityisen puolen kautta tosi helppo. Polut hoitoon vain ovat tosi epätasa-arvoiset”, sanoo vihreiden helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja terveyskeskuslääkäri Reetta Vanhanen.
Vanhanen on ehdolla eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiiristä.
Vanhanen kohtaa työssään paljon nuoria, joilla on mielenterveysongelmia.
”Ensimmäisellä tapaamisella on tosi iso merkitys. Sanon niissä aina, että mielenterveysongelmat ovat tosi yleisiä ja tosi parantuvia sairauksia.”
Fakta on kuitenkin, että hoitoonpääsy on liian vaikeaa. Hoitoonpääsyssä on alueellisia eroja. Perusongelma kuitenkin on, että hoitoa on liian harvoin ja liian vähän.
Ongelmat psykiatriseen hoitoon pääsyssä näkyvät myös Vanhasen omassa terveyskeskustyössä. Helsingin Kalastaman psykiatriselle poliklinikalle on pitkät hoitojonot, ja vakanssien täyttämisessä on ongelmia.
Lähetteet perusterveydenhuollosta psykiatriselle menevät tahmeasti läpi. Moni niin sanottu selvä tapaus tulee bumerangina perusterveydenhuoltoon, koska hoitavia lääkäreitä ei ole tarpeeksi.
Pulaa on niin lääkäreistä, psykologeista kuin mielenterveyshoitajista.
Jos lähete ei mene läpi, hoidon pitäisi jatkua perusterveydenhuollossa. Tässä kohtaa moni kuitenkin putoaa hoidon piiristä.
Ruuhkautunut järjestelmä ja heikosta elämänhallinnasta johtuvat poisjäämiset lääkärin vastaanotoilta ovat paha yhdistelmä. Vanhanenkin kertoo soitelleensa potilaiden perään. Seuraava lääkärin vastaanottoaika saattaa mennä puolen vuoden päähän.
Vanhanen teki tällä viikolla Helsingin valtuustolle aloitteen moniammatillisen mielenterveystyön vahvistamisesta. Se tarkoittaisi käytännössä psykologien tuomista terveysasemille.
Psykologeja pitäisi ylipäätään olla enemmän siellä missä on ihmisiäkin: perusterveydenhuollon lisäksi neuvoloissa ja etenkin kouluissa.
Hoito on monelle liian kallista Kelan tukemanakin, koska omavastuuosuus on suuri.
Jos on työterveyshuolto tai varaa hakeutua psykoterapiaan yksityisen psykiatrin kautta, toipuminen voi alkaa hyvinkin sutjakkaasti. Näiden palvelujen ulkopuolella ja pienituloisilla ihmisillä tilanne on paljon vaikeampi.
Ihminen voi saada nopeastikin avun, jos saa sujuvasti vaikka kymmenen kertaa lyhytpsykoterapiaa. Nopeampaa ja tasa-arvoisempaa hoitoonpääsyä ajaa myös kansalaisaloite Terapiatakuu.
Poliittinen ja yhteiskunnallinen paine mielenterveyspalvelujen parantamiseen kasvaa, koska inhimillisten kärsimysten lisäksi ongelma tulee kalliiksi yhteiskunnalle.
Etenkin 25–44-vuotiaiden sekä yli 60-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvussa, ja merkittävänä syynä ovat mielenterveysongelmat.
Esimerkiksi vihreät on ajanut nuorille maksutonta psykoterapiaa.
Vanhasen mielestä tilannetta voisi lähteä ratkomaan esimerkiksi sairaanhoitajien täydennyskoulutuksilla mielenterveystyöhön.
Kunnat tai sairaanhoitopiirit voisivat ostaa enemmän yksityisiä psykoterapiapalveluja. Palvelusetelillä voisi paikata tilannetta, jos julkisen terveydenhuollon vakansseja ei saada täyteen tai on pitkiä sairauslomia.
Lasten- ja nuorisopsykiatriassa hoitotakuuta pitäisi tiukentaa, koska sakkouhka on tehokas kannustin hoitaa asiat kuntoon. Vanhanen myös siirtäisi osan kuntouttavan psykoterapian tuesta lyhytterapioihin.
Kansallisia mielenterveystyön linjauksia uudistetaan parhaillaan. Nykyiset, kymmenen vuoden takaiset mielenterveys- ja päihdetyön linjaukset ovat pitkälti mielenterveysalan ammattilaisten tekemiä. Työryhmässä ei ollut palveluiden käyttäjien eikä omaisten edustajaa.
Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck kertoo, että nyt toivotaan laajasti kansalaisten, palveluiden käyttäjien, omaisten ja myös paikallispolitiikkojen näkemyksiä hoidon kehittämisestä.
Vastaava kansalaiskuuleminen Kanadassa muokkasi mielenterveyden hoitoa ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Myöhäisistä korjaavista toimista painopiste siirtyi kohti mielenterveyttä edistäviä ja ongelmia ehkäiseviä toimia.
”Toivon ja uskon, että myös Suomessa laaja kuuleminen voi johtaa samanlaiseen uudelleensuuntaukseen”, Wahlbeck sanoo.
Ennaltaehkäisyä on esimerkiksi mahdollisiin ongelmiin tarttuminen jo neuvolassa. Ennaltaehkäisy parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden
vaikuttavuutta.
Reetta Vanhasen kohtaamien osattomien nuorten tilanteissa näkyy usein varhaisvaiheiden vaikea tausta.
”Politiikalla pitää hirveän paljon vaikuttaa jo lapsuuteen”, Vanhanen sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriö kerää suomalaisten kokemuksia tänä keväänä. Kuka tahansa saa kertoa näkemyksensä mielenterveyspalveluista.
Linjaukset ulottuvat vuoteen 2030 saakka.
”Linjaukset eivät sinänsä ole sitovia, mutta toiveena on, että ne ohjaisivat seuraavien hallituskausien aikana lainsäädäntötyötä, valtionavustuksia ja mielenterveyspolitiikkaa”, Wahlbeck sanoo.
mielenterveyspalvelut Vihreät tasa-arvo eduskuntavaalit eduskuntavaalit19
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
