Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Iiro Törmä
Keikalta karaokeen. Egotripin laulaja Mikki Kauste kertoo menneensä usein keikkojen jälkeen laulamaan karaokea ja keskustelemaan yleisön kanssa. Samalla suomalaisten erilaiset todellisuudet ovat tulleet tutuiksi.
”Köyhyys ja ilmastonmuutos liittyvät yhteen”, sanoo eduskuntaan pyrkivä Egotripin nokkamies
6.4.2019 18.29
”Hei, sä oot tuttu siitä yhestä bändistä! Hyvä laulaja oot vieläkin”, sanoo nuori mies kauppakeskus Sellon esiintymislavan vieressä.
Espoolaisessa kauppakeskuksessa vihreiden teltan edustalla esitteitä jakavien ehdokkaiden ohi lipuu lapsiperheitä ja puolueiden eri värisiä ilmapalloja.
Mustaan pukutakkiin ja tummansiniseen kauluspaitaan pukeutunut Mikki Kauste nyökkää ja kiittää. Moni tunnistaa powerpoppia soittavan Egotripin laulajan.
Kauste on myös espoolainen vihreä valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, jolle lapset ja nuoret ovat olleet syvin kipinä lähteä mukaan politiikkaan.
”Minua hirvittää, kuinka paljon ilmastovelkaa olemme lapsillemme valmiita jättämään.”
Aktiivipolitiikassa Kauste on nuori tekijä, vaikka kokee aina olleensa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostunut. Egotripin sanoituksissakin vilahtelevat vedenpinnan nousut, tasa-arvoasiat ja maailmanparannus.
Ensimmäisen kerran Kauste oli ehdolla vuoden 2017 kuntavaaleissa vihreiden silloisen puheenjohtajan Ville Niinistön suostuttelemana.
”Makasin kovassa kuumeessa kotona sohvalla ja katsoin televisiosta dokumentteja. Ajattelin, että joku puhelinmyyjä siellä soittelee, mutta vastasin sitten kuitenkin.”
Pitkän puhelun päätteeksi Kauste päätti lähteä ehdolle, vaikka kolmen lapsen yhteishuoltajaisällä ja bändin 25-vuotisjuhlakiertueelle valmistautuvalla muusikolla ei ollut liikaa aikaa käytössään.
Kauste pääsi läpi, ja vihreät nosti hänet heti kaupunginhallitukseen. Aluksi muut kuntapoliitikot vilkuilivat popparia hieman alta kulmain, mutta nykyään Kauste on sopeutunut ja poliitikon tavoille tottunut.
Vihreiden piiristä Kaustetta kuvaillaan perehtyväksi, fiksuksi ja keskustelevaksi yleispoliitikoksi. Kauste itse kokee olevansa ennen kaikkea kestävän kehityksen poliitikko.
”Minulle kestävä kehitys on paljon muutakin kuin ilmastopolitiikkaa. Köyhyyspolitiikka ja ilmastonmuutos linkittyvät yhteen.”
Ihmiset voivat paremmin fiksusti kaavoitetuissa ja rakennetuissa kaupungeissa, joissa pärjää ilman autoa. Hyvinvoivat ihmiset ovat myös valmiimpia ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Ja toisin päin: jos ihmiset voivat huonosti ja ovat tiukilla, ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät asiat, kuten haittaverot, aiheuttavat paljon vastustusta ja pelkoa. Tällä huolella esimerkiksi perussuomalaiset ratsastavat.
Kausteen mielestä verokeskustelussa pitäisi tuoda enemmän esiin laajempaa kokonaisuutta: haittaverot eivät tarkoita, että kokonaisveroaste nousee pilviin, vaan esimerkiksi ansiotuloverotusta voidaan keventää.
Kampanjoidessaan Kauste on monen muun vihreän ehdokkaan tavoin huomannut ihmisten pelkäävän, että ilmastonmuutos tarkoittaa pelkkää taloudellista tuskaa. Että vihreät tulisivat hakemaan auton pihasta ja makkaran grillaajan suusta, vaikka näin ei ole kukaan sanonut.
Kausteelle politiikan ytimessä on eriarvoisuuden vähentäminen, ja se ulottuu niin lasten harrastusmahdollisuuksiin kuin luovien alojen tekijöiden oikeuksiin.
Kauste valmensi vuosia FC Hongan jalkapallojunnuja ja näki köyhempien perheiden kurimuksen.
”Mitä enemmän mennään kilpatasolle, sitä enemmän köyhempien perheiden lahjakkaita nuoria jää pois, koska perheillä ei ole varaa kustantaa harrastusta.”
Joissakin kunnissa on jo voimassa lapselle harrastusmahdollisuuden takaava harrastustakuu, mutta se toimii vaihtelevasti.
”Huonovointisten perheiden määrä ei ole laskussa tässä maassa.”
Kauste kertoo olevansa erittäin huolestunut isojen kaupunkien sosiaalityöntekijöiden jaksamisesta, myös kotikaupunkinsa Espoon. Kaupungeilla ei ole varaa palkata tarpeeksi työntekijöitä, ja kehno palkkaus houkuttelee muille aloille tai yksityiselle sektorille.
”Yksinkertaisesti tarvitaan lisää rahaa ja painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisevään työhön. Lainsäädännöllä siihen voidaan vaikuttaa.”
Eriarvoisuus huolestuttaa myös kulttuuripolitiikassa ja luovien alojen tekijöiden oikeuksissa, joihin Kauste haluaa pikaista remonttia.
Puolueet pitävät kulttuuria tärkeänä yhteiskunnallisena asiana, mutta kulttuurintekijöiden oikeudet ovat monin paikoin retuperällä.
”Suomi on ollut tehdasyhteiskunta myös työ- ja sosiaaliturvalainsäädännön suhteen. Siellä on jätetty huomioimatta itsensätyöllistäjät, joita esimerkiksi luovilla aloilla paljon on.”
Kauste on saanut kokea epäreiluuden tilillään ja eläkkeissään. Hän saa suuren osan tuloistaan musiikkikappaleiden soitosta maksettavien käyttökorvausten kautta, joita ei lasketa täysimääräisesti mukaan esimerkiksi sosiaalietuuksia laskettaessa. Käyttökorvauksia ei myöskään lasketa mukaan eläkekertymää laskettaessa.
”Silti käyttökorvaukset lasketaan tuloiksi kyllä siinä vaiheessa kun mietitään, saako ylipäätään sosiaalietuuksia vai ei.”
Toiveita muutoksesta on, koska yhteiskunnassa on käynnissä työn murros, jossa töitä ulkoistetaan ja niiden tekeminen itsensätyöllistäjänä ja esimerkiksi toiminimen kautta tai yksityisyrittäjänä yleistyy. Epäkohta laajenee muillekin aloille ja luo painetta muuttaa lainsäädäntöä.
Kauste uskoo vihreiden kannattajissa olevan paljon luovien alojen tekijöitä ja laajemminkin itsensätyöllistäjiä, joille muutokset olisivat tärkeitä.
Kausteen mielestä kulttuuripolitiikan ja kulttuurin – muunkin kuin korkeakulttuurin – pitäisi olla jäntevämmin osa valtion budjettia ja indeksiin sidottu.
”Perustulo liittyy minulla tähän. Se olisi tärkeä pesämuna kulttuurialojen tekijöille, vähentäisi jatkuvaa epävarmuutta ja vapauttaisi aikaa varsinaiseen luovaan työhön.”
eduskuntavaalit19 eduskuntavaalit espoo uusimaa Vihreät kulttuuri köyhyys harrastukset
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
