Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Iiro Törmä
Vihreät haluaa, että vuoteen 2030 mennessä yli puolet suomalaisista olisi korkeakoulutettuja. ”Emme saa ottaa annettuna sitä, että tietyt ryhmät ovat koko ajan aliedustettuina korkeakoulutuksessa”, vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo.
Vihreät haluaa ilmaiset opinnot ja korkeakoulut irti hallituksen hihnasta
26.2.2019 16.20
Lisää rahaa, joustoa ja itsenäisyyttä. Näin voisi tiivistää vihreän eduskuntaryhmän korkeakoulupoliittiset linjaukset, jotka ryhmä esitteli Helsingissä tiistaina.
Vihreät haluaa lisätä korkeakoulujen autonomiaa ja rahoituksen ennakoitavuutta, sekä mahdollistaa korkeakouluopinnot kaikille niitä haluaville taustasta ja varallisuudesta riippumatta.
Vihreät julkaisi koulutuspoliittisen ohjelmansa viime syksynä, ja siinä puolue lanseerasi koulutusmiljardin. Tästä miljardista lähes puolet ohjautuisi korkeakoulutukseen.
Korjattavaa nykytilanteessa vihreiden mielestä riittää. Yliopistojen rahoitus perustuu nyt lukuisiin indikaattoreihin ja hallituksen määrittelemiin strategisiin painopistealueisiin. Malli ei vihreiden mielestä toimi, koska käytännössä korkeakoulut ovat tiukassa opetus- ja kulttuuriministeriön pihtiotteessa.
”Strateginen ohjaus on poliittisten tavoitteiden pakkosyöttämistä korkeakouluille, ja siitä pitäisi päästä eroon. Jopa pääministeritasolla tietämys opinnoista saattaa perustua enemmän omiin opintoaikoihin kuin tämän päivän todellisuuteen”, vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö sanoo.
Poliittisen ohjauksen tilalle vihreät ehdottaa vastikkeetonta perusrahoitusta, joka olisi aluksi 20 prosenttia korkeakoulun rahoituksesta. Se olisi rahaa, joka on yliopistojen vapaasti käytettävissä.
”Puhutaan sitten vaikka yliopistojen perustulosta. Tavoitteena on nostaa vastikkeeton osuus pitkällä aikavälillä jopa 40 prosenttiin”, vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo.
Loppuosa rahoituksesta määräytyisi yhä indikaattorien mukaan, mutta niitä vihreät maltillistaisi esimerkiksi opiskelijoiden valmistumisaikojen osalta.
Vihreät haluaa yliopistoille 180 miljoonan euron ja ammattikorkeakouluille 80 miljoonan euron perusrahoituksen korotusta. Korkeakoulujen rahoitus sidottaisiin indeksiin.
Tällä hallituskaudella rahoitusta on leikattu ja indeksit jäädytetty. Tämä on tarkoittanut satojen miljoonien eurojen lovea rahoitukseen. Leikkausten ja ulkopuolelta tulevien tutkimuspakotteiden myötä lisäksi tutkijat karkaavat ulkomaille.
”Suomi on alkanut menettää tutkijoita muihin Pohjoismaihin. Tutkijakatoon on saatava muutos, meillä ei ole varaa tällaiseen politiikkaan. Tässä yksi keskeinen väline on, että perusrahoituksen pitää olla suurempi”, Alanko-Kahiluoto sanoo.
”Yliopistolaissa luvataan yliopistoille autonomia, mutta se on aika näennäinen, jos ei saa edes itse päättää sitä mitä tutkii”, hän jatkaa.
Vihreät haluaa poistaa ensikertalaisten suosimisen suhteessa muihin hakijoihin. Vihreät luopuisi myös ylioppilastutkinnon perusteella valittavien kiintiöistä.
Opiskelemaan pääsyä pitäisi helpottaa parantamalla maahanmuuttajien jatko-opintovalmiuksia paremmalla opinto-ohjauksella ja kieliopinnoilla. Vammaisuus ei saa estää opintojen suorittamista.
”Suomen korkeakouluihin on koko niiden historian aikana tultu opiskelemaan suvun ensimmäisinä ylioppilaina. Me haluamme, että näin on jatkossakin. Polun korkeakouluun tulee olla aidosti auki kaikille”, linjapaperissa sanotaan.
Vihreät haluaa poistaa lukukausimaksut kaikilta opiskelijoilta sekä tarjota maksuttomia avoimen korkeakoulun opintoja työttömille ja niille, joilla ei ole vielä korkeakoulututkinnon suoritusoikeutta.
Tänään tiistaina julkistettiin myös valtioneuvoston teettämä koulutusselvitys, jonka mukaan Suomi tarvitsee jatkuvan oppimisen uudistuksen tulevalla hallituskaudella. Monet selvityksessä esitellyistä keinoista ovat samoja kuin vihreiden esityksessä. Kaikki vihreiden ehdotukset löytyvät täältä.
Vihreiden tavoitteena on 65 miljoonan euron lisäys jatkuvaan oppimiseen.
Lisää ennakoitavuutta tutkimukseen ja tutkijoiden työhön toisi se, että pitkän aikavälin rahoitus saisi enemmän painoarvoa kuin lyhyet hankkeet.
Vihreät haluaa nostaa valtion tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen neljään prosenttiin bruttokansantutteesta. Rahoitus on viime vuosina laskenut dramaattisesti.
Vihreät haluaa myös poikkihallinnollisen tiedeministerin salkun. Mieluiten vihreät näkisi sen opetus- ja kulttuuriministeriössä, jotta yhteys koulutukseen säilyisi.
”Emme halua, että kyseinen ministeri sijoittuisi esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriöön. Tiedepolitiikka on jo nyt liian lyhytjänteistä. Jos se etääntyisi kauemmaksi opetusministeriöstä, vaarana on vielä lyhytjänteisempi tiedepolitiikka”, Niinistö sanoo.
Vihreiden tavoitteet maksavat yhteensä lähes puoli miljardia euroa. Rahat tulisivat esimerkiksi tehottomien yritystukien karsimisesta vapautuneiden varojen siirtämisestä uutta luovaan yritystoimintaan.
ammattikorkeakoulut yliopistot tiedeyhteisö Vihreät koulutus
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
