European parliament /Flickr

Vihreiden voitot kääntävät EU:n ilmastolinjaa

17.6.2019 15.54

Riikka Suominen

Vihreiden eurovaalivoitto kääntää Euroopan suuntaa. Europarlamentin vihreiden ryhmässä on yli 20 edustajaa enemmän kuin viime kaudella.

Vaalien alla rummutettiin laitaoikeiston nousua ja raportoitiin sen tiivistyvästä yhteistyöstä, mutta nousu lässähti. Nyt vihreiden europarlamenttiryhmä on isompi (75 edustajaa) kun oikeistopopulisti Matteo Salvinin perustama uusi ID-ryhmä (73 edustajaa).

Ryhmän koko vaikuttaa siihen, montako työntekijää sillä on varaa palkata sekä paljonko puheaikaa tai valiokuntapaikkoja sille on tarjolla.

Vaalivoiton vuoksi vihreät vaatii lisää vaikutusvaltaa ja yhtä EU:n huippuviroista. 

”Jaossa on viisi kärkipaikkaa. Olisi outoa, jos vihreät saisivat niistä nolla”, sanoi vihreän parlamenttiryhmän toinen puheenjohtaja Phil Lambert saksalaislehti Spiegelille.

Viisi paikkaa, joihin hän viittaa ovat komission puheenjohtaja, parlamentin puheenjohtaja, ulkopolitiikan korkea edustaja, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan keskuspankin pääjohtaja. Vihreillä ei ole koskaan ollut yhtäkään näistä paikoista.

Spiegelin artikkelin mukaan olisi mahdollista, että ryhmän toisesta puheenjohtajasta Ska Kelleristä tulisi parlamentin puheenjohtaja kahdeksi ja puoleksi vuodeksi.

Lisäksi vihreät ovat sanoneet, että jonkun tai joidenkin komissaarien pitää olla vihreitä. Tämä vaatimus voi olla vaikea, komissaarien nimityksistä vastaavat jäsenmaiden hallitukset. Perinteisesti pääministeri nimittää virkaan puoluetoverinsa. Esimerkiksi Antti Rinteen (sd.) valinta on Jutta Urpilainen (sd.).

Ilmastokeskustelu siivitti vaaleissa vahvimpana ilmastopuolueena profiloituneita vihreitä. Heti vaalien jälkeen komission vaikutusvaltainen virkamies Martin Selmayr sanoi Politico-lehdessä, että vihreä aalto näkyy seuraavan komission ohjelmassa.

Nyt näyttää siltä, että unioni sitoutuu tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuonna 2050. Tavoitteella on jo ollut komission ja parlamentin tuki, mutta osa jäsenmaista on jarruttanut. Nyt Euractiv-verkkolehden mukaan maiden enemmistö olisi siirtynyt hiilineutraaliustavoitteen taakse.

Lehtitietojen mukaan Saksan vihreiden menestys on kääntänyt Saksan liittokanslerin Angela Merkelin tukemaan hiilineutraaliutta. Gallupeissa vihreät on tällä hetkellä Saksan suurin puolue.

Merkelin vilkuilu vihreiden suuntaan on osa laajempaa kehitystä. Viime kaudella keskusta-oikeistolainen EPP tunsi vetoa silloin nosteessa olleeseen laitaoikeistoon.

”Sen liehittely ei tuonut menestystä, vaan ryhmä menetti vaaleissa paikkoja. Jos EPP laskee, minne sen nuoret äänestäjät vuotavat, ryhmä voi kehittyä ilmastomyönteisemmäksi. Se hyödyttäisi vihreiden tavoitteita”, sanoo euroedustaja Heidi Hautala (vihr).

Vaalivoittonsa vastineeksi vihreät vaatii muilta puolueilta tiukkaa ilmastopolitiikkaa myös EU-parlamentissa. Muuten niiden on turha odottaa vihreää tukea ja sitä isot puolueet tarvitsevat, jos ne eivät halua antaa laitaoikeistolle lisää valtaa.

”Emme halua olla vain kuunteluoppilaina. Vihreiden vipuvoima tulee siitä, että parlamentin enemmistö on hauras ilman vihreitä”, sanoo Hautala.

Parhaillaan parlamentin neljä suurinta ryhmää laativat omaa varjo-ohjelmaansa. Sillä halutaan vaikuttaa syksyllä aloittavan komission työohjelmaan. Vihreiden kärkitavoitteita on ilmastonsuojelun ja sosiaalisen vastuun nostaminen EU-toimien ohjenuoraksi.

”Vihreät vaatii esimerkiksi, että kauppasopimuksiin on saatava sitovat velvoitteet Pariisiin sopimuksen huomioimisesta ja säällisistä työoloista”, Hautala sanoo.

Tiukan vihreän ilmastopolitiikan hidasteena on Itä-Eurooppa, jossa hiiliteollisuuden asema on edelleen vahva. EU-komissiossa varotaan maanosan jakautumista ilmastopolitiikan suhteen, sanoo nimettömänä pysyttelevä komission asiantuntija Vihreälle Langalle.

Tweet