Hanne Salonen / eduskunta

Vammaispalvelut kaipaavat remonttia: ”Lain oltava heikomman puolella”

7.2.2019 18.03

Jenni Leukumaavaara

Nyt puhutaan paljon vanhusten hoivan ongelmista, mutta samankaltaisia ongelmia on myös varhaiskasvatuksessa ja vammaisten palveluissa.

Vammaispalvelujen osalta esimerkiksi hankintalaki kilpailutuksineen on aiheuttanut epäinhimillisiä tilanteita. Esimerkiksi kansalaisaloite ja Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen vaativat lakiin muutoksia.

Vihreiden kansanedustaja, sote-valiokunnan jäsen sekä Kelan hallintoa ja toimintaa valvova Kelan valtuutettu Outi Alanko-Kahiluoto sanoo, että haavoittuvissa asemissa olevien henkilöiden tilanne kilpailutuksissa on ollut jo monta vaalikautta esillä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnitti viime vuoden vuosikertomuksessaan erityistä huomiota vammaisten palveluihin kohdistuviin valituksiin, jotka ovat lisääntyneet runsaasti.

”Vastustan voimakkaasti vammaisten palvelujen kilpailuttamista. Tarvitsemme Suomessa lainsäädännön, jossa vammainen henkilö ei olisi objekti suhteessa omiin palveluihinsa”, Alanko-Kahiluoto sanoo. 

Eduskunnassa käsittelyssä oleva Ei myytävänä! -kansalaisaloite vaatii, että vammaisten palvelut rajattaisiin ulkopuolelle hankintalain mukaisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamisesta.

Alanko-Kahiluodon mielestä lainsäädäntöä pitäisi katsoa laajemminkin.

Kilpailuttamisesta pois rajaamisen lisäksi sanktioita väärin toimimisesta pitäisi kiristää. Nykyisellään ne eivät ole tarpeeksi merkittävä pelote yhtiöille, jotka tekevät hyvää tulosta.

Myös vammaispalvelulakia ja niin sanottua itsemääräämislakia eli sote-alan potilas- ja asiakaslakia pitäisi määritellä uudelleen.

Esimerkiksi vammaispalvelulaissa voisi olla pykälä, että vammaisella on oikeus määrätä asumisestaan. Laki on parhaillaan käsittelyssä sote-valiokunnassa. Itsemääräämislakia hallitus ei ole ehtinyt tuoda eduskuntaan.

Kysymykset kilpailutuksista ja itsemääräämisoikeudesta eivät varmasti tule lähivuosina ja vuosikymmeninä vähenemään, koska väestörakenteen muutoksen myötä yhä useampi meistä tarvitsee hoivaa. Sosiaali ja- terveyspalvelujen uudistus – missä muodossa se sitten tapahtuukaan – nostaa esiin yksityisten ja julkisten toimijoiden vastuut.

Kunnissa hankintaosaaminen ei ole parhaalla mahdollisella tasolla. Niin vanhus- kuin vammaispalveluissakin on saattanut käydä niin, että hyväuskoinen kuntapäättäjä ei ole osannut ennakoida yrityksen suunnittelemia ja tekemiä säästöjä.

Alanko-Kahiluoto arvelee, että ideologisten säästötavoitteiden lisäksi kyse voi olla siitä, että kunnissa ei uskalleta jättää kilpailuttamatta, vaikka ihmisoikeusnäkökulmasta niin voisi tehdä.

Vammaisten palvelujen kilpailuttaminen on ristiriidassa YK:n vammaisten ihmisten sopimuksen kanssa, jonka Suomi on ratifioinut. Vihreät on puolueena tuonut ristiriitaa esiin.

”Jos valtio toimii YK:n vammaisten ihmisten sopimuksen vastaisesti, pitäisi olla selvä asia, että kansallista lainsäädäntöä muutetaan. Eivät sopimukset ole sitä varten, että allekirjoittammisen jälkeen jatketaan kuin mitään ei tarvitsisi tehdä”, Alanko-Kahiluoto sanoo. 

Alanko-Kahiluodon mielestä pelkkä kuntapäättäjien informointi tai koulutus hankintalainsäädännöstä ei silti riitä.

”Kyllä lain pitäisi olla selkeä ja heikomman puolella. Jos laki ei ole heikomman puolella, aina löytyy päättäjiä, jotka tekevät vääriä ratkaisuja.”

vammaispalvelut  yk  hankintalaki  itsemääräämisoikeus 

Tweet