Tämän vuoksi Langan analyysissä ei ennakoitu vihreiden nousua Lapissa

4.4.2019

Sammeli Heikkinen

Sammeli Heikkinen on Vihreän Langan toimituspäällikkö.

Miksei vihreiden kannatuksen rajua nousua Lapissa osattu ennakoida Vihreän Langan keskiviikkona julkaistussa alkuperäisessä vaalipiirianalyysissa? Entä miksi perussuomalaisten menestys oli aliarvioitu sekä Lapissa että Oulun vaalipiirissä?

Lyhyesti sanottuna kyse ei ole virheestä vaan ominaisuudesta. Pitkä vastaus on monipolvisempi, mutta kenties tyydyttävämpi.

Langan vaalipiirianalyysit nojaavat pääosin laskennalliseen malliin, jolla puolueiden valtakunnallinen kannatus jyvitetään vaalipiireihin. Puhumme itse Langan mallista. Lisäksi analyyseissä on huomioitu vaalipiirin ehdokasasettelu.

Mallissa on pohjana eduskuntavaalien 2015 äänten jakautuminen. Toisin sanoen puolueen gallupkannatuksen arvioidaan jakautuvan vaalipiireittäin samoin kuin eduskuntavaaleissa 2015.

Langan malli ei siis kerro vaalipiirin todellisesta tilanteesta, vaan sen, montako paikkaa tietty puolue saisi, jos puolueen valtakunnallinen kannatus jakautuisi kuten 2015.

Tällainen laskentatapa on suuntaa-antava. Puolueen kannatus ei nouse tai laske valtakunnallisen kannatuksen mukaisesti jokaisessa vaalipiirissä.

Koska kyseessä on laskennallinen malli, joka ei kerro todellisesta tilanteesta, Lapin vaalipiirissä tapahtunut, huomattavasti valtakunnallista vihreiden nousua rajumpi kasvu ei voi mallista käydä ilmi.

Ehdokasasettelusta nousua on voinut jossain määrin arvioida, sillä sodankyläläinen Riikka Karppinen on poikkeuksellisen tunnettu ja paljon julkisuutta saanut kärkiehdokas.

Vihreän Langan malli kyllä laskee Lapissa vihreille noin kaksi kertaa korkeamman kannatuksen kuin 2015 eduskuntavaaleissa. Mutta tuolloin vihreiden äänisaalis oli vain noin 2,5 prosenttia vaalipiirin äänistä.

Selvästi valtakunnan tasoa heikompi menestys vuoden 2015 vaaleissa voi osaltaan johtaa siihen, että Langan malli aliarvioi nykyisen kannatuksen.

Tällainen tilanne on Lapin vaalipiirin lisäksi ainakin Satakunnassa ja mahdollisesti myös Vaasassa, jossa tosin Langan mallin perusteella vihreiden paikka on aivan hilkulla.

Kattava ja tuore vaalipiirikohtainen mielipidetiedustelu – sellainen kuin Lapista ja Oulusta juuri julkaistiin – kertoo vaalipiirin todellisesta tilanteesta ja on siksi selvästi Langan mallin pohjalta tehtyä analyysiä luotettavampi.

Miksi sitten ylipäätään mallinnamme vaalipiirien tilannetta? Siksi, että alueellisia mielipidetiedusteluja tulee satunnaisesti ja vain vaalien alla. Niitä ei siis ole kattavasti käytettävissä.

Aloimme tehdä yleensä kolmesta mielipidetiedustelusta yhdistettyjä – aggregoituja – yhdistelmägallupeja ennen presidentinvaaleja reilu vuosi sitten ja jatkoimme niiden laatimista puoluekannatuksen seurannassa.

Käytännössä yhdistämme yleensä tuoreimmat gallupit Yleltä (tekijä Taloustutkimus), Hesarilta (TNS Gallup) ja Alma-medialta (Tietoykkönen).

Syksyllä ryhdyimme tekemään arvioita siitä, miten yhdistelmägallupin ilmaisema kannatus jakautuisi eduskuntapaikoiksi.

Valtakunnalliseen paikkajaon arviointiin taas tarvitaan malli, sillä kansanedustajapaikat jaetaan vaalipiireissä. Näin syntyi Langan malli.

Kun vertailee mallin vaalipiirikohtaisia tuloksia käytettävissä oleviin, suhteellisen tuoreisiin alueellisiin mielipidekyselyihin, tulos on tämä:

Kaakon viestinnän 12. maaliskuuta julkaisema gallup ja Langan malli ennustavat Kaakkois-Suomen vaalipiiriin täsmälleen samaa paikkajakoa.

Karjalaisen huhtikuun alussa julkaisema mielipidetiedustelu antaa demareille yhden paikan vähemmän ja vihreille yhden paikan vähemmän kuin Langan malli.

Savon Sanomien tiistaina julkaisemassa mielipidetiedustelussa Keski-Suomessa perussuomalaiset on täpärästi vihreiden edellä ja ottaa toisen paikan eduskuntaan. Langan mallissa tilanne on päinvastainen.

Lapin Kansan keskiviikkoiltana julkaisema gallup lupaa Lapista yhden paikan enemmän perussuomalaisille ja yhden vähemmän kepulle kuin Langan malli. Ja kuten mainittu, vihreiden kannatus on selvästi mallia ja alkuperäistä analyysiamme korkeampi.

Kalevan torstaiaamuna julkaisema gallup poikkeaa eniten – siis kahdella paikalla – Langan mallista. Perussuomalaiset saa kaksi paikkaa enemmän ja keskusta ja vasemmistoliitto menettävät molemmat yhden.

Perussuomalaisten menestys on luultavasti analyyseissämme alakantissa myös ainakin osassa muita vaalipiirejä. Tämä johtuu siitä, että analyysit nojaavat Langan malliin, joka nojaa kolmeen tuoreimpaan valtakunnalliseen mielipidetiedusteluun.

Gallupeista tuoreimmassa, Ylen Taloustutkimuksella teettämässä mielipidetiedustelussa, perussuomalaisten kannatus on yli 15 prosenttia. Hesarin maaliskuun loppupuolella teettämässä gallupissa ja Alman maaliskuun alussa teettämässä tiedustelussa persujen kannatus on noin 11 prosenttia.

Niinpä yhdistelmägallupissamme perussuomalaisten kannatus on 12,4 prosenttia. Langan malli antaa tuolla kannatuslukemalla 26 edustajapaikkaa. Jos kannatukseksi ottaa Ylen tuoreimman gallupin 15 prosenttia, kansanedustajia tulisi kuusi enemmän.

Uskomme, että Alma ja Hesari julkaisevat omat tuoreet gallupinsa pian, jolloin voimme syöttää myös Langan malliin tuoreet luvut ja päivittää jutut.

Itse uskon, että Langan malli on valtakunnallisen paikkajaon arvioinnissa kohtuullisen tarkka työkalu. Olennaista on se, miten hyvin mielipidetiedusteluissa saadaan kiinni mahdollisesti nopeasti muuttuvista kannatusluvuista.

Mielipidetiedustelun tulos kun ei ennusta vaalitulosta, vaan kertoo siitä, mikä vaalitulos voisi olla, jos vaalit pidettäisiin juuri kysymishetkellä.

Kuten tähänkin saakka, tuoreet vaalipiirikohtaiset gallupit pannaan Langan mallin ennusteen edelle, sikäli kun sellaisia julkaistaan.

Lapissa ja Oulussa perussuomalaisten nousu on ollut raju. On kiinnostavaa nähdä, millainen se on ollut valtakunnallisesti.

Lopulta oleellista on, mikä puolue saa äänestäjänsä liikkeelle. Vaalit ratkaistaan uurnilla, ei mallinnuksella.

eduskuntavaalit  eduskuntavaalit19  mielipidetiedustelut