Turvaa tytöille

14.1.2019

Emma Kari

Tytöt oppivat elämään pelon kanssa. Me opimme, mitä reittejä ei saa kulkea koulusta kotiin. Me tiedämme jo varhain, ketkä aikuiset ”ovat niitä”.

Me mietimme pukeutumistamme, puhumistamme, kulkureittejämme ja illanviettojamme sen mukaan, ettemme vaarantaisi itseämme. Ettei syy sitten olisi ihan oma, jos jotain tapahtuu.

Aikuisena opimme nopeasti vaikenemaan nettikeskusteluissa, jotta vältämme netin vihaa ja ahdistelua. Opimme välttelemään kollegoja, jotka ovat ”niitä”. Varominen, joka alkaa alakoulussa, jatkuu läpi elämän.

Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille. Joka kolmas suomalainen nainen on joutunut nykyisen tai entisen kumppanin fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

Metoo-liike on tehnyt näkyväksi, kuinka laajaa seksuaalinen häirintä on kaikilla aloilla. Nuorille tehdyt kyselyt kertovat, että nuorten tyttöjen saalistaminen internetissä on yleistä ja se on ollut sitä jo pitkään.

Jo vuonna 2011 tehdyssä kyselyssä 35 prosenttia alle 16-vuotiaista vastaajista kertoi vastaanottaneensa tuntemattomalta henkilöltä seksiehdotuksia netissä.

Viime viikkoina esiin nousseet tyttöihin kohdistuneet  seksuaaliväkivallan teot ovat järkyttäviä. Ne ovat syystä saaneet aikaan paljon vihaa.

Samalla näemme, että tämän vihan kohteeksi joutuvat netissä jälleen ne naiset, jotka puhuvat tyttöihin ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Uhreista ei saa puhua, on puhuttava tekijöistä.

Edes silloin, kun tyttöihin kohdistetaan seksuaaliväkivaltaa, naiset eivät saa puhua seksuaaliväkivallasta.

Tosiasia on, että resurssit naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi ovat liian pienet. Turvakotipaikkoja on liian vähän ja kynnys ilmoittaa häirinnästä tai väkivallasta on korkea.

Erityisiä toimia tarvitaan internetissä tapahtuvan lasten ja nuorten nuorten saalistamisen, ns. grooming-ilmiön kitkemiseksi. Tarvitaan erityinen toimintaohjelma verkossa tapahtuvaan saalistamiseen puuttumiseksi. Poliisilla on myös oltava riittävä osaaminen sekä toimivaltuudet verkossa tapahtuvaan seksuaalirikollisuuteen puuttumiseksi.

Nuorten miesten syrjäytymisen lisääntyminen ei tule parantamaan tyttöjen tai naisten asemaa, päinvastoin. Ja ne nuoret miehet, jotka ovat tulleet muualta, ovat suuressa vaarassa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tarvitsemme jatkuvaa työtä asenteiden muuttamiseksi ja nollatoleranssin häirinnälle. Kansalaisaloite raiskauslainsäädännön uudistamiseksi on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Raiskauslainsäädäntöä on uudistettava ja tekijöiden tuomioita kovennettava. Samalla on syytä olla huolissaan poliisien määrän vähenemisestä. Jos poliisilla ei ole käytössään riittäviä resursseja, tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei saada kitkettyä eikä tekijöitä vastuuseen.

Oulun ja Helsingin järkyttäviä tapahtumia seurannut keskustelu johtaa toivottavasti vihdoinkin siihen, että tyttöihin ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan aletaan puuttua tosissaan.

Seuraavan hallituksen on nostettava tyttöihin ja naisiin kohdistuva seksuaalisen häirinnän ja väkivallan torjunta Suomen sisäisen turvallisuuden keskiöön.

feministi-blogi  feministiblogi  emma kari  seksuaalirikos  seksuaalinen häirintä  naisten oikeudet  väkivalta