Iiro Törmä

Tuore kansanedustaja Mari Holopainen: Uskottava talouspolitiikka on muutakin kuin leikkauksia ja teollisuutta

7.6.2019 17.12

Jenni Leukumaavaara

”Tarvitsemme nopean siirtymän kiertotalouteen ja talouden painopisteen siirtämisen ekologisesti kestävään toimintaan”, vihreiden uusi kansanedustaja Mari Holopainen sanoo.

Holopainen on ammatiltaan väitöskirjatutkija Aalto-yliopistossa, ja ollut vierailevana tutkijana esimerkiksi Oxfordin yliopistossa.

Nyt hän haluaa tehdä vihreistä myös uskottavan talouspuolueen kansalaisten silmissä.

Vihreitä ei ensisijaisesti mielletä talouspuolueeksi, kuten esimerkiksi kokoomus. Uuden hallituksen ympärillä väreilee huoli hallituspuolueiden talousajattelusta, kun talouskuripuolue kokoomus ei ole menoa vahtimassa. Kokoomus pitää itse mielellään asiaa esillä.

Holopainen haluaa kansanedustajana laventaa talouskeskustelua. Hänestä uskottava talouspolitiikka on muutakin kuin leikkauksia. Eikä talouspolitiikka voi olla pelkkää teollisuuspolitiikkaa. 

Vihreille talouden tärkein reunaehto on luonnon kantokyky. Työ- ja talouspolitiikan on oltava sellaista, että ilmaston lämpeneminen saadaan pidettyä puolessatoista asteessa.

Se tarkoittaa esimerkiksi tiukkoja kestävyyskriteereitä  julkisille hankinnoille, jakamistalouden kehittämistä sekä kulutusta ja tuotantoa ohjaavia haittaveroja.

Olennaista on uudistaa yritystuet niin, että ympäristölle haitallisista tuista luovutaan ja puhtaan teknologian yrityksiä tuetaan. Vihreät uudistaisi yritystukia siirtämällä painopistettä pieniin kasvuhakuisiin yrityksiin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Holopaisen mukaan on ongelmallista, että keskustelu jumiutuu tunnettuihin toimialoihin. Talouden pitää mahdollistaa uusien ja myös aineettomien alojen kehitystä. Nykyisillä teollisuudenaloilla on vantterat lobbauskoneistonsa, mutta uusilla ja vielä syntymättömillä ei vastaavaa ole.

”Meidän pitää olla ajan hermolla, jotta olemme luomassa edellytyksiä niille uusille toimialoille.”

Osaamistaloutta on esimerkiksi Holopaisen ja toisen helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Johanna Sydänmaan aloite merellisestä taidekeskuksesta. Se konkretisoituu kesällä 2020, kun ensimmäinen merellinen taidebiennaali avautuu Helsingin rannoille ja saariin. 

”Se on hyvä esimerkki hyvinvointia ja elämyksiä tuottavasta asiasta, joka on myös taloudellisesti merkittävä.”

Holopaisen mielestä Helsingin parhaitaa investointeja viime vuosina ovat olleet keskustakirjasto Oodi ja taidemuseo Amos Rexin mahdollistaminen.

”Suomessa on paljon osaamispohjaista ja luovaa taloutta. Nyt pitäisi miettiä, miten sitä ohjataan elinkeinostrategiassa.”

Esimerkkinä Holopainen mainitsee peliyhtiö Supercellin, joka on Helsingin suurimpia yhteisöveron maksajia.

Talouden muuttaminen on myös sitä, että ihmiset saadaan kuluttamaan enemmän palveluja ja elämyksiä ja vähentämään materiaalista kulutusta.

Holopaisen mielestä voisimme rahoittaa enemmän esimerkiksi kansallispuistoja sen sijaan, että Suomeen ”rahdataan halpaa ja nopeasti rikkoutuvaa tavaraa, johon me sitten hukumme”.

Matkailutottumusten muuttumisen ja lentämisen vähenemisen vuoksi suomalaiset matkustavat Berliinin sijasta enemmän esimerkiksi Lappiin, Saimaan rannoille ja saaristoon. Tähän kannattaa varautua poliittisin päätöksin jo nyt.

Holopaisen mielestä Suomen ei tarvitse, eikä kannata olla halpa resurssimaa, jossa keskitytään sellun tuottamiseen ja kaivoksiin. Osaamisellamme kannattaisi suuntautua esimerkiksi kohti puurakentamista, keinoälyä ja runsaasti työllistäviä luovia aloja. Tällainen on esimerkiksi elokuvateollisuus.

Kaivannaiset liittyvät kiertotalouteen. Nopea siirtyminen kiertotalouteen vaatii Holopaisen mielestä kaivoslainsäädännön nopeaa muuttamista kestävämmäksi ja paremmin ympäristöä huomioivaksi. Paremmalla kierrätyksellä kaivoksia tarvitaan vähemmän.

”Se liittyy myös luonnon monimuotoisuuteen. Tiedämme, että kaivokset ja louhinta ovat maailmanlaajuisesti yksi suurimmista riskeistä luonnon monimuotoisuudelle."

On polttava kysymys, voidaanko saavuttaa sekä ilmastonmuutoksen torjunta että talouskasvu. Koko yhteiskuntajärjestelmämme perustuu tällä hetkellä talouskasvuun. 

Julkisessa keskustelussa on hiljalleen alettu kyseenalaistaa jatkuvan talouskasvun mahdollisuutta, jos päästöjä halutaan pienentää ja maailmaa muuttaa myös ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämmäksi.

Mitä sanoo vihreä kauppatieteilijä ja poliitikko?

”Ilmastonmuutos tulee näistä ensin ja tärkeimpänä. Kun ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen pitää nopeasti tarttua, jotkut yritykset tulevat häviämään ja toiset voittamaan. Silti pitäisi vain uskaltaa tehdä se muutos.”

Muutokset liittyvät vahvasti aluepolitiikkaan. Espoosta kotoisin olevan, mutta vanhempiensa kotiseuduilla Savossa ja Pohjanmaalla paljon aikaa viettäneen Holopaisen mielestä on tärkeää miettiä, miten valtio voi tukea niitä alueita, joihin ilmastonmuutoksen torjunta erityisesti vaikuttaa.

Muutoksen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukainen. Vihreät pyrkii siihen, että ilmastonmuutoksen kustannukset tasataan ihmisille reilusti.

Holopaisen mielestä vihreiden pitää tavoitella asemaa suurempana yleispuolueena. Siksikin talousasioissa profiloituminen on tärkeää.

Vihreiden talouslinjaukset Holopainen allekirjoittaa, mutta toivoo puolueelta näkyvämpiä kannanottoja talouskysymyksiin.

”Olemme tehneet edistyksellistä ihmisläheistä politiikkaa ja meillä on uudistusmielisimmät talouslinjat. Eduskuntavaaleissa teimme hyvän tuloksen, mutta emme silti onnistuneet riittävästi vakuuttamaan meitä symppaavia ihmisiä talouslinjamme vaikuttavuudesta.”

Eduskunnassa käydään usein taisteluja siitä, saako oma maakunta enemmän tai edes saman verran kuin muut. Holopainen haluaa mieluummin katsoa asioita Euroopan tasolla ja globaalisti.

Mielekkäitä vaikuttamispaikkoja olisivat esimerkiksi talousvaliokunta, valtiovarainvaliokunta sekä suuri valiokunta.

”On hyvä muistaa, kuinka pieni Suomi kuitenkin on. Politiikka ei ole vain aluepoliittista vääntöä vaan sen pohdintaa, miten pärjäämme globaalisti.”

Vihreät  eduskunta  kaivosteollisuus  kaivoslaki  kiertotalous  osaamistalous 

Tweet