Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Sammeli Heikkinen

Hiilivoimaa. Salmisaaren voimalaitos Helsingissä.Sammeli Heikkinen

Hiilivoimaa. Salmisaaren voimalaitos Helsingissä.

Analyysi

Selvä vaihtoehto kivihiilelle puuttuu vielä Helsingissä – vihreät haluaa pitää kiinni hiilikiellosta

12.12.2018 11.10

Minea Koskinen

Helsinki on saatava hiilineutraaliksi. Siihen kuvaan ei sovi, että pääkaupunki lämpiää kivihiilellä. Mutta mitä hiilen tilalle?

Helsingissä kivihiilen käytöstä luopumista ovat ajaneet erityisesti vihreät ja ympäristöjärjestöistä näkyvimmin Greenpeace. Mutta hiilen käytön lopettamisesta on Suomessa laaja poliittinen konsensus.

Ensi vuonna hallitus päättää laista, joka kieltäisi kivihiilen käytön toukokuussa 2029. Se menee todennäköisesti läpi, sillä esitystä kannattaa sekä hallitus että laaja oppositio.

Helsingin täytyy pian päättää, millä kaupunkilaisten kodit lämpiävät tulevaisuudessa. Miten, siihen ovat vastausta hakeneet Aalto-yliopisto ja viimeisenä eilen monitieteellinen Bios-tutkimusyksikkö.

Kivihiilen korvaajaksi on yleensä soviteltu bioenergiaa, käytännössä puun polttamista.

Puusuunnitelman päälle Biosin selvitys kaatoi kylmää vettä. Käytännössä selvitys jätti Helsingin vaille taloudellisesti pätevää, nopeaa korvaajaa kivihiilelle.

Vihreät pitää edelleen kiinni siitä, että kivihiilen kieltäminen ensi vuosikymmenen loppuun mennessä on järkevää. Puun polttamisen kritiikin vihreät, kuten myös Greenpeace, myöntää aiheelliseksi.


Biosin selvitys luovutettiin
tiistaiaamuna pormestari Jan Vapaavuorelle. Selvityksen on tehnyt Valor-niminen konsulttiyhtiö.

Bios oli antanut selvityksen reunaehdoksi sen, että Helsinki on hiilineutraali vuonna 2035. Bios pyysi konsultteja pohtimaan, millaisia päästöjä eri malleissa syntyy ja mitä ne maksavat.

Vain yhdessä neljästä skenaariosta kivihiilikielto tulee voimaan vuonna 2029. Selvityksen mukaan lakiesitys uhkaa jättää Helsingin vaille järkevänhintaisia, päästöttömiä vaihtoehtoja kivihiilelle.

Vapaavuori jakaa huolen siitä, mitä kivihiilen tilalle ehditään suunnitella ja tehdä vuoteen 2029 mennessä.

“Kaikki insinöörit väittävät, että tällä aikataululla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin biomassa”, Vapaavuori sanoi.

Jos Helsinki korvaisi molemmat hiililaitoksensa biolaitoksilla, ne tarvitsisivat selvityksen mukaan neljä kertaa Suomen nykyisen tuotannon verran puupellettejä.

Rekkarallia pyörittäisi vuosittain 13 000 perävaunullista puupolttoainetta. Helsingin energiayhtiö Helen käyttää tällä hetkellä jo 15 prosenttia kaikista Suomen pelleteistä.

Vapaavuoren mielestä juuri kukaan ei uskalla kritisoida kivihiilikieltoa, koska kukaan ei halua kuulostaa kivihiilen puolustajalta. Hän nosti esiin turpeenpolton, johon kieltolaki ei puutu. Se osoittaa Vapaavuoren mielestä, kenen poliittisia tavoitteita kivihiilikielto ajaa.

“Tämä raportti on luovutettu väärälle henkilölle, koska olen kanssanne samaa mieltä. Tämä raportti olisi pitänyt antaa Juha Sipilälle”, Vapaavuori sanoi.


Bios-tutkimusyksikkö on myllännyt keskustelua hiilinieluista ja bioenergiasta. Yksikön tutkijat ottivat tiukan linjan puun energiakäyttöä vastaan. Uusi selvitys jatkaa bioenergian kritisointia.

Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Sampo Soimakallio toi omassa puheenvuorossaan esiin, etteivät EU:n nykyiset puun kestävän käytön säännöt ole riittävän tiukkoja.

Ne eivät estä käyttämästä esimerkiksi kuitupuuta energiaksi, jos sivuvirrat eli hakkuutähteet loppuvat kesken. Puun pitäisi hänen mielestään olla sellaista, ettei sille löydy muuta ilmaston kannalta järkevää käyttöä.

Puu on uusiutuvaa energiaa, mutta sen poltosta syntyy silti jopa kivihiiltä enemmän päästöjä. Tällä hetkellä niitä ei huomioida, koska on poliittisesti päätetty, että metsät sitovat päästöt.

Todellisuudessa puun hiili päätyy ilmakehään poltettaessa heti, mutta sitoutuu vasta vuosikymmenien päästä takaisin puustoon.

Etelä-Suomessa puuta on vähän, joten varsin todennäköinen tulevaisuus on Soimakallion mielestä sellainen, jossa puuta laivataan esimerkiksi Baltiasta pääkaupunkiseudulle.

Helsinki ei ole ainoa kaupunki, joka joutuu miettimään lämmityksen polttoaineita. Esimerkiksi turvetta ja puuta polttava Tampere suunnittelee merkittävää lisäystä bioenergian käyttöön.


Vihreät ja ympäristöjärjestöt ovat halunneet kirittää aikataulua kivihiilestä luopumiseen konkreettisella aikarajalla, koska muuten tavoitteesta voi puhua loputtomiin tulevaisuuden asiana.

Selvityksen tilanneen Bios-yksikön Antti Majava pitää tätä tavoitetta ymmärrettävä.

“Meidän tarkoituksemme on sanoa, että lakiesitys pitää tehdä niin, ettei se ohjaa puun polttoon.”

Miksi Bios haluaa kritisoida ilmaston kannalta tärkeää lakiesitystä, jolle on laaja kannatus hallituksessa ja oppositiossa?

“Siksi, että lakiesitys on muotoiltu niin, että se johtaa puun käytön lisääntymiseen ja päästöjen kasvuun”, Majava vastaa.

Jos päätökset pitää tehdä nyt, ei ole sataprosenttista varmuutta siitä, että joku kehittyvistä teknologioista on se, johon voidaan huoletta luottaa. Majavan mukaan tarvitaan vielä tutkimusta ja teknologian testaamista oikeassa mittakaavassa.

”Lähivuodet pitäisi selvittää, tutkia ja tehdä riittävän mittakaavan pilotointia esimerkiksi lämpöpumpuista ja laskea kuinka paljon maa-alaa tarvitaan.”

Kaukolämmön päästöjä voi Majavan mukaan laskea reilusti nykyisellä teknologialla. Ongelma on sellaisen teknologian puute, joka korvaa täysin fossiiliset lämmöntuotannossa ilman polttamista ja ilman päästöjä.

Sellainen teknologia voi tulla käyttöön lähivuosina, mutta ei niin pian kuin lakiesitys edellyttää. Siksi esimerkiksi Biosin skenaario 3 ajoittaa kivihiilikiellon muutaman vuoden nyt kaavailtua kauemmas. Se jättäisi aikaa kaukolämpöratkaisun pohdintaan vuoteen 2025 saakka.


”Olemme keskustelleet
ympäristöjärjestöjen kanssa ja he ovat olleet huolissaan tästä selvityksestä. Me olemme olleet huolissamme siitä, että kivihiilikiellon seurauksista ei ole puhuttu”, Majava sanoo.

”Olemme tiedustelleet ympäristöjärjestöjen edustajilta, mikä heidän näkemyksensä on siitä, miten puun poltto voidaan välttää. He ovat kertoneet näkemyksistä, jotka eivät ole toteuttamiskelpoisia”, Majava jatkaa.

Esimerkiksi millaiset näkemykset eivät ole?

”Että miksei kaikkea lämpöä tehdä lämpöpumpuilla, kuten Tanskassa. Tanskassahan ei tuoteta kaikkea lämpöä tuulivoimalla ja lämpöpumpuilla, vaan uusiutuvista biomassalla on suurin osuus.”

Majavan mielestä ei ole ”mikään pikkujuttu”, jos lämpöä ei saakaan riittävästi jokaiseen kotitalouteen. Hänestä siihen on syytä suhtautua hyvin vakavasti.

“Siinä ei voi vain heitellä jotain Tanskan malleja.”


Lämpöpumppuihin eivät nojaa kuitenkaan vain ympäristöjärjestöt.

Viime kuussa Aalto yliopiston Smart Energy Transition -hanke julkaisi oman selvityksen siitä, miten Suomi voisi lämmetä ilman fossiilisia polttoaineita.

Malli ei ota suoraan kantaa kivihiilikieltoon, mutta sisältää erilaisia oletuksia kuin Biosin käyttämän Valor-konsulttitoimiston skenaariot.

SET-hankkeen tutkijat laittaisivat esimerkiksi lämpöpumppuja pääkaupunkiseudulle noin kuusi kertaa enemmän kuin Valorin selvityksen tekijät.

Vielä ei ole tutkittu millainen määrä maata pitäisi varata pumpuille. SET-malli edellyttäisi muutoksia koko Helsingin alueen kaukolämpöverkkoon. Esimerkiksi putkistoissa kaupungin alla virtaavan veden lämpötilaa pitäisi laskea, jotta lämpöpumput toimisivat hyvällä hyötysuhteella.

SET-mallissa on yksi biovoimala, joka käyttäisi puuta ja tuottaisi myös sähköä. Se maksaisi noin puoli miljardia euroa. Helen ei kannata sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia.

Suurin ero mallien välillä johtuu taloudesta: Valorin mallin tekijät, Helenin entinen toimitusjohtaja Seppo Ruohonen ja Kotkan Energian entinen toimitusjohtaja Pekka Passi, ovat työskennelleet itse energiayhtiöissä. Selvitys on tehty energiayhtiön näkökulmasta. Se rajaa osan mahdollisuuksista ulos taloudellisesti mahdottomina.

SET-mallissa asukkaiden ja kunnallisen energiayhtiön pakkoavioliitto saisi myös kilpailijoita, siis muita lämmön tuottajia.

“Positiivista on, että valinta ei ole joko tai. Esitellyissä skenaarioissa nousi esiin myös muut ratkaisut, kuten teollisen mittakaavan lämpöpumput sekä ns. power-to-heat ratkaisut”, arvioi Greenpeacen ilmastovastaava Olli Tiainen Bios-selvitystä.

Hänestä on selvää, ettei puulla voi korvata kivihiiltä.

Greenpeace kannattaa edelleen kivihiilen kieltävää lakia ja sen aikarajaa. Tiaisen mielestä Helenin täytyy seuraavaksi kertoa, miten he korvaavat Helsingin toisen, Salmisaaren kivihiilivoimalan ilman bioenergiaa.

“Suunta on selvä. Hiilikielto tuo tarpeellisen perälaudan oikeiden ratkaisujen tekemiseen”, hän sanoo.

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs on nähnyt BIOS:in materiaalit, muttei ole ehtinyt perehtyä skenaarioihin syvällisesti. Hänestä selvityksen kritiikki puun polttoa kohtaan on perustelua ja hän on itsekin huolissaan puun poltosta.

“Mutta se, ettei kielletä kivihiiltä, kuulostaa huolestuttavalta”, hän sanoo.

Hänen mukaansa se, että kivihiilikiellossa puhutaan tarkasta vuodesta näkyy jo positiviisesti, koska Helen on joutunut reagoimaan siihen.

Vihreiden valtuustoryhmä on hänen mukaansa tehnyt paljon töitä sen eteen, ettei puun poltosta tule kivihiilen korvaajaa. Kaupunginhallituksessa keskusteltiin hiljattain biomassan käytön kestävyydestä vihreän kaupunginvaltuutetun Atte Harjanteen keväällä esittämän ponnen pohjalta.

Kivekäs huomauttaa, että Helen pitää käynnissä useampaa ehdotusta ja lupaprosessia kuin mitä lopputulos vaatii. Hän ei usko, että todelliset investointipäätökset täytyy tehdä vuoden päästä, vaan voimalahankkeiden lupaprosessi kestää monta vuotta.

Vihreiden tavoitteena on, että lopullinen bioenergian määrä saadaan selvästi pelättyä pienemmäksi. Kivekäs toivoisi esitysten tekijöiden miettivän, mihin kivihiilikiellon vastainen lobbaus johtaa.

“Käykö tässä vain niin, että hiiltä poltetaan pidempään?”

Korjattu klo 12.05 4. viimeistä kappaletta. Keskustelu puun polton kestävyydestä käytiin kaupunginhallituksessa, ei -valtuustossa. Korjattu 11.1. SET-hankkeen ehdottaman biovoimalan hinta 500 miljoonaksi euroksi. Aiemmin tekstissä oli mainittu hinnaksi 900 miljoonaa euroa. Tämä on kuitenkin Helenin arvio vastaavan laitoksen hinnasta.

biotalous  bioenergia  kivihiili  ilmastopolitiikka  Helsinki 




Viite