Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Jonathan Kos-Read / Flickr (CC-BY-ND)
Luvassa sadetta. Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sateita Suomessa.
Selvitys: Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ei varauduta vielä kunnolla
3.4.2019 16.31
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole vielä arkea Suomessa. Tänään keskiviikkona julkaistun väliarvion mukaan sopeutumisen tarve ymmärretään laajasti, mutta varsinaisten toimien suunnittelu ja valmistelu on riittämätöntä.
”Arvioinnin tuloksiin on tärkeää tarttua monialaisesti, jotta yhteiskunnan ilmastokestävyys vahvistuu”, sanoo kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon seurantaryhmän puheenjohtaja Saara Lilja-Rothsten maa- ja metsätalousministeriöstä.
Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tekemä selvitys perustuu muun muassa viranomaisten tekemään itsearvioon, laajaan kyselyyn ja sidosryhmätyöpajoissa kerättyyn aineistoon.
Ilmastonmuutoksen hillintä eli käytännössä erityisesti päästöjen vähentäminen on tällä vuosikymmenellä edennyt eri toimialoja läpileikkaavaksi teemaksi. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten hahmottaminen ja niihin varautuminen on toistaiseksi sisäistetty selvästi heikommin.
Oman toimialan sopeutumistarve tunnetaan parhaiten siellä, missä luonnonolojen vaikutusten kanssa on totuttu toimimaan eli esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa, rakennus- ja maankäyttöalalla sekä vesihuollossa. Sen sijaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla tai matkailussa ei vielä hahmoteta erityisen hyvin, millaisiin vaikutuksiin pitäisi varautua tai sopeutua.
Suomen ilmasto on lämmennyt jo kaksi astetta ja lämpeneminen jatkuu lähitulevaisuudessa, vaikka päästöt saataisiin ripeästi nollaan. Lämpeneminen näkyy Suomessa muun muassa rankkasateiden yleistymisenä.
”Ilmastonmuutoksella ei ole mitään turvarajaa, vaikka usein puhutaan puolestatoista tai kahdesta asteesta ikään kuin mitään ei tapahtuisi sitä ennen. Vaikutukset etenevät kuitenkin vähitellen ja sopeutuminen käy vaikeammaksi lämpenemisen edetessä”, sanoo arvion julkistustilaisuudessa puhunut tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta.
Rankkasateisiin sopeutuminen tarkoittaa esimerkiksi sadetulviin varautumista. Toisaalta sateiden lisääntyminen talvella tarkoittaa suurempia lumikuormia. Ja kun sää vaihtelee enemmän nollan paikkeilla, tarvitaan enemmän hiekoitusta.
Kyse on myös silkasta lämmöstä, sillä pitkät hellejaksot lisäävät ilmastoinnin tarvetta esimerkiksi sairaaloissa ja vanhainkodeissa. Kesän 2010 ennätyshelteillä vuorokauden keskilämpötila oli Savossa pahimmillaan yli 28 astetta.
”Luvussa on siis yökin mukana”, Korhonen painotti.
Ilmastonmuutoksella arvioidaan olevan monenlaisia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan ja ympäristöön. Rankkasateiden lisäksi myös viime kesänä nähdyn kaltaiset kuivakaudet aiheuttavat vaikeuksia maataloudelle.
Sopeutumistarpeen sisäistäminen on myös viestinnällinen haaste.
”Viime kesä oli hyvä esimerkki myös siinä mielessä, että julkisuudessa puhuttiin, että taas maanviljelijät saavat jotain lisätukea, vaikka kyse oli oikeastaan ilmastonmuutokseen sopeutumisesta”, Sitralle vaikutuksista selvityksen tehneen Gaia Consultingin johtava asiantuntija Mikko Halonen sanoo.
Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten hintalappu liikkuu miljardeissa euroissa. Gaian selvityksessä pelkästään hyönteistuhojen yleistyminen voi maksaa metsäteollisuudelle kolme miljardia vuodessa.
Suoraan Suomeen aiheutuvien vaikutusten lisäksi kokonaiskuvaa mutkistaa se, että Suomi on tiiviisti kytköksissä muun maailman kanssa. Se tarkoittaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastuvat Suomeen myös välillisesti, esimerkiksi ruuan maailmanmarkkinoiden tai ilmastopakolaisuuden kautta.
Vaikka ilmastonmuutoksen vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa, Halonen korostaa, ettei sopeutumisen kanssa voida jäädä odottamaan.
”Meillä on jo paljon tietoa. Suurin haaste on saada se käytäntöön.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
