Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Anna Autio
Myös eduskuntatalon portailla tuetaan joka perjantai koululakkoilijoita. Mielenilmaus ei liity tutkijoiden adressiin vaan lähti syksyllä halusta tukea Greta Thunbergin käynnistämää koululakkoa.
Sadat suomalaistutkijat tukevat koululakkoilijoita: ”Vähintä, mitä voimme tehdä”
18.2.2019 10.17
Jo yli 300 tiedeyhteisön jäsentä on allekirjoittanut tukikirjeen koululakkoilevien nuorten puolesta.
Lakkoilijoiden ajatus on, että koulussa istuminen ei kannata, mikäli aikuiset tuhoavat heidän tulevaisuuttaan kieltäytymällä vahvan ilmastopolitiikan toteuttamisesta.
Tukikirjeen pani alulle Helsingin yliopistossa Ympäristöpolitiikan väitöskirjatutkijana toimiva Roope Kaaronen.
”Lapset ja nuoret osoittavat oikeutetusti mieltään siitä, millaisen maailman me aikuiset olemme jättämässä heille. Vähintä, mitä voimme tehdä, on osoittaa tukemme ilmastolakkoilijoille”, Kaaronen sanoo tiedotteessa.
Kaaronen on myös itse ollut mukana lakkoilemassa eduskuntatalon portailla.
Suomen tukikirja sai inspiraationsa Britanniasta, jossa paikalliset tutkijat ovat tukeneet ilmastolakkoilevia koululaisia. Koululakkoja on järjestetty myös Keski-Euroopassa.
Useat tiedeyhteisön edustajat ovat kertoneet Twitterissä allekirjoittaneensa tukikirjeen, heidän joukossaan ovat muun muassa Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja Leif Schulman, Suomen ympäristökeskuksessa ilmasto-ohjelmaa johtajava Mikael Hildén sekä ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.
Tukikirje ja sen allekirjoittaneiden nimet julkaistaan ennen maaliskuun puolivälissä pidettävää globaalia ilmastolakkoa. Tavoitteena on kerätä tuhat nimeä.
Tukikirje löytyy täältä.
Korjaus 18.2.2019 klo 11 Kaarosen oppiaine ei ole sosiologia vaan ympäristöpolitiikka.
ilmastolakko koululakko ilmastonmuutos aktivismi tiedeyhteisö tutkimus ilmastopolitiikka
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
