Ilmastopaneeli

Pyyhkeitä Suomen ilmastopolitiikalle: ”Nykyinen kirjaus ei riitä”

21.6.2018 10.13

Lasse Leipola

Suomen on kiristettävä pitkän aikavälin ilmastotavoitettaan, sanoo kansallinen ilmastopaneeli.

”Nykyinen kirjaus 80 prosentin vähimmäistavoitteesta vuoteen 2050 mennessä ei riitä”, puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoo.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk) toimeksiannosta tehdyn selvityksen mukaan hiilineutraalius tulisi saavuttaa nykypolitiikan tavoitteena olevaa vuotta 2045 aiemmin. Hiilineutraalius tarkoittaa tilannetta, jossa maan päästöt ovat niin pienet, että ne sitoutuvat täysin sen omiin nieluihin kuten kasvaviin metsiin.

Tiilikainen oli pyytänyt arviota siitä, onko Suomen ilmastopolitiikka ”riittävän kunnianhimoista”. Ilmastopaneeli tarkasteli asiaa kolmesta näkökulmasta.

Jos lähtökohdaksi otetaan se, että toimet jaetaan tasan kaikkien maailman ihmisten kesken, Suomen tulisi olla hiilineutraali vuonna 2044.

Jos taas päästövähennystoimet jyvitetään maksukyvyn mukaan painottaen niitä maita, joilla on enemmän taloudellista valmiutta ilmastotoimiin, Suomen pitäisi saavuttaa päästöjen ja nielujen tasapaino vuonna 2036.

Kolmas tapa arvioida Suomen oikeudenmukaista osuutta on suhteuttaminen historiallisiin päästöihin. 1990-luvun alusta alkavan vertailun perusteella Suomen tulisi olla hiilineutraali jo 2032.

Ollikainen muistutti myös, että hiilineutraalius on vain välivaihe, jonka jälkeen nettopäästöjen on oltava negatiiviset. Hän muistutti, että metsähakkuiden lisääminen pienentää vuosittaista hiilinielua ja lisää siten muiden toimien tarvetta.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen arvioi raporttia tuoreeltaan sanomalla, että vastaukset ovat hyviä ja vaativat pohdintaa. Hän piti hyvänä tapaa käsitellä asiaa eri näkökulmista.

”Selvitys antaa eväitä tuleville hallituksille”, Tiilikainen sanoi torstaiaamuna Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Hän myös muistutti, että komissio pohtii parhaillaan pitkän aikavälin ilmastotavoitetta ja sitä, ovatko vuotta 2030 koskevat tavoitteet linjassa sen kanssa.

”En usko, että EU:n 40 prosentin päästövähennystavoite välttämättä muuttuu lukuna vaan kunnianhimoa lisätään yksittäisissä päätöksissä.”

Ilmastokomissaari Miguel Arias Cañete arvioi Bloombergin mukaan tällä viikolla Brysselissä, että uudet uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat tavoitteet johtavat EU:ssa noin 45 prosentin vähennykseen 2030 mennessä.

Aiemmin tällä viikolla ilmastoasioihin erikoistunut kansalaisjärjestö CAN Europe julkaisi vertailun, jossa EU-maat oli laitettu järjestykseen sen perusteella, kuinka kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ne tekevät ja ajavat.

Vaikka Suomi on listalla yhdeksän eli ilmastoasioissa unionin enemmistöä parempi, oli sen sanallinen arvosana ”heikko”. Suomi oli myös vertailun heikoin Pohjoismaa. Suurimpana syntinä nostettiin esiin maankäyttöön liittyvien päästöjen hallinta eli käytännössä hakkuita lisäävä metsäpolitiikka.

Vertailun paras maa on Ruotsi, kannoillaan Portugali ja Ranska. Kaikista huonoimmiksi arvioitiin Viron, Irlannin ja Puolan ilmastopolitiikka.

ilmastopolitiikka  ilmastopaneeli 

Tweet