David Holt / Flickr (CC-BY)

Pysähtyykö ilmastonmuutos vasta, kun ihmiset ovat valmiita menemään vankilaan planeetan puolustamiseksi?

28.11.2018 14.44

Lasse Leipola

Maailmalla huomiota herättänyt Extinction Rebellion -liike on rantautumassa Suomeen. Ensimmäinen toimintaa suunnitellut kokous järjestettiin viime perjantaina Helsingissä.

Esimerkiksi Lontoossa on tänä syksynä järjestetty liikkeen nimissä kadunvaltauksia useana viikonloppuna. Tapahtumien yhteydessä on pidätetty kymmeniä mielenosoittajia. Extinction Rebellionin ajatus onkin, että vain laajamittainen kansalaistottelemattomuus voi herättää niin paljon huomiota että muutos saadaan aikaan.

”Suuri massa voi herätä oman elämänsä kuplasta vasta kun on ihmisiä, jotka ovat oikeasti valmiita menemään vankilaan tämän asian, eli meidän planeettamme puolesta”, Extinction Suomi -tiimin jäsen Kaisa Karekallas sanoo.

Hän korostaa, ettei kaikilta mukaan lähteneiltä edellytetä kansalaistottelemattomuutta tai valmiutta mennä vankilaan.

”Mukaan lähteminen ei tarkoita sitä, että automaattisesti hyväksyy mahdollisuuden tulla pidätetyksi tai joutua vankilaan. Mutta sellaisiakin ihmisiä on paljon, jotka ajattelevat, että se on sen arvoista, jos sillä voi saada aikaan muutosta.”

Extinction Rebellion -toimintaan on lähtenyt mukaan myös Ilmastovanhempien puheenjohtaja Sampo Koistinen. Britannian tapahtumia median kautta seurannut Koistinen on pitänyt vetoavana liikkeen tuoretta otetta ja rehellistä viestiä ilmastotoimien kiireellisyydestä.

”Liikkeessä on vahva epäilys hallitusten kykyyn ratkaista tätä ongelmaa. Sukupuuttokapina kumpuaa siitä, että tietoa on ollut jo 30 vuotta eikä ilmastonmuutosta ole saatu torjuttua.”

Koistinen sanoo, ettei mahdollisuus tulla pidätetyksi houkuttele häntä.

”Samalla koen kuitenkin epätoivoa. Jos meillä on vain 10–15 vuotta aikaa toimia, haluan tehdä kaikkeni, että voin katsoa itseäni peilistä. En ole tehnyt mitään päätöksiä vaan varmasti se vaatii aina tapauskohtaista harkintaa.”

Kaisa Karekallaksen mukaan Extinction Rebellionissa ei ole tarkoitus pohtia, millä keinoilla ilmastonmuutosta torjutaan, vaan laittaa käyntiin radikaali muutos.

Liikkeen tavoitteena on saada hallitukset tunnustamaan ilmastokriisin vakavuus ja vähentämään nettopäästöt nollaan jo vuoteen 2025 mennessä.

Käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi samansuuntaisia säännöstelytoimia kuin sota-aikoina. Liike haluaa myös, että muutos tehdään osallistavan demokratian keinoja käyttäen.

”Nykyisellä toimintatavalla ei pysäytetä eskaloituvaa katastrofia”, Karekallas sanoo.

Hänen mukaansa mukaan on lähtenyt monenlaisia ihmisiä – runsaasti myös sellaisia, joille kansalaistottelemattomuus on uusi asia.

”Itse olen tavallinen ihminen, nukketeatterin tekijä ja muusikko. Aktivismini on rajoittunut tähän asti siihen, että olen käynyt muiden järjestämillä marsseilla ja allekirjoittanut aloitteita. Olen elänyt elämääni vähän kädet silmillä ja korvilla: älkää puhuko ilmastonmuutoksesta, kun se ahdistaa liikaa.”

Extinction Rebellion -liikkeen on määrä olla turvallinen yhteisö ilman hierarkkista organisaatiota.

”Meillä on työryhmiä, jotka voivat toimia oman näkemyksensä mukaan. Kaikkien ei tarvitse olla päättämässä kaikesta”, Karekallas sanoo.

Tavoitteena on välttää valtapelejä ja pitää huolta ihmisten jaksamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikkeessä on varattu rooleja myös ihmisille, joiden tehtävänä on pitää huolta muiden hyvinvoinnista.

Talven aikana liikkeen suunnitelmana on organisoitua, avata verkkosivut ja kääntää materiaalia suomeksi. Toiminnan on määrä alkaa ensi keväänä.

Britanniassa liike on saanut taakseen joukon tutkijoita ja poliitikkoja – muun muassa vihreiden euroedustajan Molly Scott Caton. Myös Suomessa on ollut puhetta vastaavan tukijoukon etsimisestä.

Brittilehti Guardianin minidokumentti kuvaa Lontoon siltojen sulkuun tähdänneen tapahtuman organisointia:

ilmastonmuutos  kansalaistottelemattomuus  mielenosoitus 

Tweet