Peruspalvelut kuuluvat kaikille, mutta kaikkea ei voi maalla saada – näin ajattelevat vihreiden johtoon hakevat

14.6.2019 14.01

Jenni Leukumaavaara

Vihreiden kannatuksen ydin on suurissa kaupungeissa, ja vihreitä pidetään perinteisesti kaupunkipuolueena. Kysyimme vihreiden johtotehtäviin pyrkiviltä, onko vihreät jo liikaakiin kaupunkipuolue.

Tiedustelimme myös, pitääkö haja-asutusalueiden palveluihin käyttää nykyistä enemmän valtion rahaa. Väitteet jakoivat vastaajia ääripäihin asti.

Vihreiden kesäkuun puoluekokous valitsee puheenjohtajan, puoluesihteerin, varapuheenjohtajat ja puoluevaltuuskunnan puheenjohtajiston. Tehtäviin on ehdolla 25 vihreää.

Näistä kaikki ovat vastanneet Vihreän Langan Puoluekokouskoneeseen, jossa esitetään 20 väittämää ehdokkaille.

Kaksi väittämää käsittelee kaupunkia ja maaseutua sekä haja-asutusalueita.


Yksi väittämistä kuuluu: Vihreät on liian kaupunkikeskeinen puolue.

Väite jakoi vastaajia laidasta laitaan. Täysin eri mieltä väitteen kanssa on puoluevaltuuskunnan puheenjohtajaksi pyrkivä Jaakko Stenhäll:

”Suurin osa vihreiden äänestäjistä asuu suurissa kaupungeissa. On siis luontevaa, että näymme erityisesti siellä, missä myös vaikutusvaltamme on suurin. Kaupunki- tai maaseutupolitiikan tekeminen eivät kuitenkaan ole toinen toisiltaan pois. Onkin ollut kuitenkin ilo havaita, että viime vuosina olemme kasvaneet myös pienemmissä kunnissa”, Stenhäll vastaa.

Ehdokkaista viisitoista, eli enemmistö, on jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa. Heistä moni sanoo Stenhällin tapaan, että kaupungin ja maaseudun keinotekoinen erottely on vanhanaikainen, koska viime kunta- ja eduskuntavaalit osoittivat vihreiden lyöneen läpi myös kaupunkien ulkopuolella.

Täysin samaa mieltä väitteen kanssa on maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja Silja Keränen, joka Stenhällin tapaan hakee puoluevaltuuskunnan johtoon.

”Meitä oikeasti tarvitaan myös pikkukaupungeissa ja maaseutukunnissa, koska ympäristö- ja ilmastoasiat kiinnostavat joka puolilla Suomea. Lisäksi ihmisten välisten yhdenvertaisuuden edistäminen on tärkeää asuinpaikasta riippumatta. Me emme saa jättää isoa osaa Suomesta muiden puolueiden haltuun!” Keränen vastaa.

Osin samaa aihepiiriä käsitteli väittämä haja-asutusalueista. Väittämä kuuluu: Haja-asutusalueiden palveluihin pitäisi käyttää nykyistä enemmän valtion rahaa.

Täysin samaa mieltä väittämästä on vain Silja Keränen, jonka mielestä rahaa pitää käyttää entistä enemmän esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutukseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Peräti kymmenen ehdokasta ei ota kantaa asiaan. Heidän vastauksissaan toistuu toive haja-asutusalueiden palveluiden uudelleen pohtimisesta.

”Palvelusta ei aina saada parempaa vain kippaamalla lisää rahaa. Tarvitaan todellinen halu ja tavoite luoda uudet keinot turvata mahdollisimman laajat palvelut mahdollisimman monelle. Tämä edellyttää myös palveluiden käyttäjiltä suopeutta muutoksille”, puoluesihteeriksi pyrkivä Kirsi Syväri sanoo.

”Haja-asutusalueille on taattava kohtuudella peruspalvelujen saatavuus, mutta tietenkään palvelutaso ei voi olla sama kuin kaupungeissa. Tämä vaatii joka tapauksessa tulevaisuudessakin jonkin verran satsauksia valtiolta”, vastaa valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi ehdolla oleva Seppo Sorvari.

Jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa on kuusi vastaajaa. Yksi heistä on puoluesihteeriehdokas Marjo Tapaninen. 

”Haja-asutusalueiden tarpeet ovat erilaisia keskenään. On paikkakuntia, jotka ovat merkittäviä matkailuelinkeinolle, mutta sijaitsevat haja-asutusalueella. Siellä tarvitaan matkailuakin tukevia muita palveluja”, Tapaninen sanoo.

puoluekokous 2019  Vihreät  maaseutu  haja-asutusalueet  aluepolitiikka  kaupungit 

Tweet