Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Aleksi Kallioja
7.8.2018 13.51
Tulevaisuustutkija Aleksi Neuvonen haluaa ilmastonmuutoksen torjuntaan samanlaista kriisitietoisuutta kuin talouspolitiikkaan. Tähtitieteilijä Esko Valtaoja sanoo, että luulon ja ideologian korvaaminen tiedolla on ensimmäinen askel maailman pelastamiseen.
Esko Valtaoja: Meidän pitää tällä vuosisadalla pelastaa maapallo, mutta ympäristönsuojelijoilla usein unohtuu, että myös ihminen pitää pelastaa. En pidä mahdollisena elinolosuhteista tinkimistä. Ilmaston ja ihmisen pelastaminen pitää saada sopimaan yhteen.
Aleksi Neuvonen: Viimeisen kahdensadan vuoden aikana olemme onnistuneet edistämään koulutusta, teknologiaa ja terveydenhuoltoa. Se on tuottanut myös kulttuurisen efektin: ihmiset ovat kokeneet, että he pääsevät eteenpäin. Miten me jatkossa annamme ihmisille sen kokemuksen, että yhteiskunta menee eteenpäin?
Valtaoja: Hyvää tarkoittavat ympäristönsuojelijat menevät ryskyen metsään, kun tarjotaan ratkaisuksi niukkuutta ja huonompia elinoloja seuraaville sukupolville. Ei sellainen aktivoi toimimaan paremman tulevaisuuden edestä. On pidettävä yllä toivoa, jotta voimme jatkaa kehitystä, jossa ihmisten elämä on muuttunut paremmaksi melkein kaikilla kuviteltavissa olevilla mittareilla.
Neuvonen: Ihmisten elämäntavat muuttuvat joka tapauksessa, riippumatta ympäristöhaasteista. Ihmisten elämä on hyvin erilaista kuin pari vuosikymmentä sitten. Ihmiset ovat sopeutuneet siihen ilman mitään pakkoa. Meillä on myös käyttämättä voimakkaita poliittisia välineitä, jotka eivät tunnu pakottavilta. Taloudellisilla ohjauskeinoilla voidaan työntää eteenpäin investointeja, innovaatioita ja ratkaisuja, joihin ihmiset vähitellen sovittavat elintapansa.
Valtaoja: Ilmastolupauksien kaltaiset tavat edistävät järkeviä valintoja, joilla pienennetään omaa hiilijalanjälkeä ilman surkistelua. Mutta jos ajatellaan, että pitäisi päästä vaikka 20 prosenttiin nykyisistä päästöistä, eihän se tällä hetkellä onnistu. Se tarkoittaisi kävelemistä ja kylmän kaurapuuron syömistä.
Neuvonen: En näe muuta keinoa, kuin että meidän pitäisi yhteiskuntina, yrityksinä ja kotitalouksina investoida vähän enemmän päästöttömään energiaan ja päästöttömään liikenteeseen. Siten voitaisiin päästä nopeasti eteenpäin ja siirtyä niihin vaikeampiin asioihin.
Valtaoja: On tärkeää hankkia tietoa, eikä jäädä luulon, ideologian ja poliittisten näkemysten varaan. Se on ensimmäinen askel maailman ongelmien ratkomiseen. Jokainen voi ottaa sen.
Neuvonen: Uhkakuvan nostaminen on ollut jossain vaiheessa tärkeää, jotta tietoisuus kohenee. Psykologit ovat kuitenkin osoittaneet, että sillä ei saada pitkäaikaista muutosta aikaiseksi.
Valtaoja: Ympäristöjärjestöt ja luonnonsuojelijat ovat keskittyneet pelotteluun. Maailmanloppu tulee, jos jatketaan näin tai tehdään noin. Ei uhkia tarvitse kiistää, mutta on myös mahdollisuuksia ja saavutuksia. Emme me kuolleet nälkään, kuten ennustettiin vielä 1970-luvulla, vaan liikalihavuus on maailmassa suurempi ongelma kuin nälkä.
Neuvonen: Toisaalta sama retoriikka toimii valtiontalouden kysymyksissä. Valtiovarainministeriön johto viestii, että kohta rahat loppuvat ja ylivelkaannumme. Sitten ollaankin valmiita leikkauksiin. Sama pitää saada toimimaan ilmastonmuutoksen kohdalla.
Valtaoja: On kansalaisvelvollisuus tehdä se, mitä voi. Pitää ymmärtää, ettei nykyinen tahti riitä. Jotkut ovat ymmärtäneet minua väärin. En ajattele, että insinöörit keksivät keinot, eikä muuta tarvita. Meidän pitää tehdä paljon enemmän henkilökohtaisissa valinnoissa, poliittisissa päätöksissä sekä maailmanlaajuisessa toiminnassa.
Neuvonen: On eri tavoin motivoituvia ihmisiä. On ihmisiä, jotka toimivat velvollisuudentunnosta ja ollakseen hyviä ihmisiä. Sitten on niitä, jotka haluavat tehdä uutta. On niitä, jotka ovat äärimmäisen kilpailullisia. Olemme odottaneet ehkä liikaa, että ihmiset toimivat velvollisuudesta tai toisaalta säästäväisyydestä. Pitää saada mukaan lisää ihmisiä, jotka haluavat olla maailman parhaita ja näyttää muille. Tai niitä, jotka haluavat maailman hienoimmat ja uudenaikaisimmat ratkaisut. Tesla teki erittäin suorituskykyisen sähköauton ja sai niin mukaan uuden ryhmän ihmisiä.
Kuuntele Esko Valtaojan ja Aleksi Neuvosen koko keskustelu Puhekupla-podcastista.
ilmastonmuutos  talous  teknologia  koulutus  ympäristöjärjestöt 
Tweet