Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Maxim Usik
Ilmasto ei nouse vaalikeskusteluihin rahalla. Kansalaisten aktiivisuudella se voi nousta.
13.3.2019 10.15
Nyt pitää puhua ilmastosta. Seuraavat viikot vaikuttavat ilmastopolitiikkaan enemmän kuin mikään muu pitkään aikaan.
”Mikään kysymys ei nouse politiikkaan ratkottavaksi, ellei se ole ollut mukana vaalikeskustelussa”, sanoo Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.).
Kansalaisten on muistutettava poliitikkoja siitä, että ilmastopolitiikka on ratkaisevan tärkeää. Ehdokkaat ottavat kantaa ilmastoon, jos äänestäjät sitä vaativat.
Fingon kehityspoliittisen asiantuntija Jonas Biströmin mukaan kannattaa soittaa ehdokkaille.
”Jos tarpeeksi moni äänestäjä ottaa omaan puolueeseensa yhteyttä, ja kertoo miksi ilmasto on tärkeä, se muuttaa kaikkien puolueiden suhtautumista ilmastoon.”
Ilmastonmuutoksen painoarvoa lisää se, että tiedeyhteisö sekä Suomessa että maailmalla vahvistaa nopeiden poliittisten toimien tarpeen.
Seuraava eduskunta ratkaisee, onko Suomi lähivuosina mukana kääntämässä maailman päästöjä siihen nopeaan laskuun, joka IPCC:n mukaan vaaditaan.
”Poliittisen keskustelun pitää valmentaa siihen, että ilmastotoimissa uskalletaan edetä, vaikkei vielä tiedetä jokaista tulevaa askelta”, Sinnemäki sanoo.
Syksyllä Suomi on EU:n puheenjohtajamaa ja asettaa koko EU:n politiikan työjärjestyksen.
”Jos Suomi silloin ehdottaa edistyksellistä ilmastopolitiikkaa, se on ratkaisevaa ilmastopolitiikalle kansainvälisestikin”, vihreä eurovaalien kärkiehdokas, hollantilainen Bas Eickhout sanoo.
EU:n rooli on nyt tärkeä, sillä Yhdysvallat ei Donald Trumpin aikana edistä ilmastopolitiikkaa. Suomen ilmastopolitiikan ratkaisee seuraava hallitus.
Kansalaisen ei tarvitse olla asiantuntija osallistuakseen ilmastokeskusteluun. Hoitajamitoituksesta tai liikenneratkaisuista saa olla huolissaan, vaikkei laatisikaan työvuorolistoja vanhainkoteihin tai olisi käynyt kaavoituskurssia.
Samoin saa vaatia ilmastonmuutoksen pysäyttämistä, vaikkei osaisi tarkkaan sanoa miten se onnistuu. IPCC raportin jälkeen todistustaakka on niillä, jotka eivät tee voitavaansa, jotta lämpeneminen pysyisi 1,5 asteessa.
Kansalaiskeskustelu voi muuttaa politiikan agendaa. Maahanmuuttovastainen nettikeskustelu siivitti perussuomalaisten nousua, nosti puolueen hallitukseen ja muutti koko suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa.
Vaaleissa osa äänestäjistä haluaa hypätä voittajan kelkkaan. Koululakot ja ilmastomarssit ovat tapa nostaa ilmasto niin isoksi asiaksi, että on helppo tulla mukaan liikkeeseen vaikkei olisi ilmastopolitiikasta syvästi perillä.
”Poliittisesti suotuisa hetki kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle ei ole vielä, mutta kaduilla hetki on nyt”, vihreiden kärkiehdokas Bas Eickhout sanoo.
Tämä katujen tunnelma voi vaikuttaa politiikkaan, jos isot puolueet näkevät että siihen kannattaa tarttua.
Jos olet koululainen, osallistu ilmastolakkoon. Kyseessä on maailmanlaajuinen liike, jonka nimi on Fridays For Future eli perjantait tulevaisuuden puolesta.
Liike on lähtenyt Ruotsista Greta Thunbergin viime syksynä aloittamasta koululakosta. Suomessa järjestetään monella paikkakunnalla perjantaisin koululakkoja. Kansainvälinen nuorten ilmastolakko järjestetään perjantaina 15.3 yli 80 maassa.
Suomessa järjestetään myös opiskelijoiden ilmastolakko perjantaina 5.4. Tapahtumasta löytyy lisätietoja täältä.
Mitä isompi lakko, sitä enemmän huomioita se saa. Aikuiset ovat tervetulleita mukaan osoittamaan tukensa lakkoilijoille.
Lokakuussa järjestetyssä ilmastomarssiin osallistui tuhansia ihmisiä. Mielenosoitus toistetaan vaaleja edeltävänä viikonloppuna 6. huhtikuuta.
Marssi vaatii ilmastokriisin pysäyttämistä, tukea köyhien maiden ilmastotoimiin ja ilmastokasvatusta kaikille koulutusasteille.
Allekirjoita vetoomus, jotta ilmasto on Suomen EU-puheenjohtajuuden tärkein asia. Ilmastoveivi tavoittelee puolta miljoonaa allekirjoitusta. Koossa on 25 000 nimeä.
Greenpeace kerää nimiä Nyt on pakko -vetoomukseen. Se vaatii Suomea toteuttamaan ne ilmastolupaukset, jotka Pariisin ilmastoneuvotteluissa on annettu. Allekirjoituksia on noin 20 000.
Haasta koulusi, työpaikkasi, musiikkiopistosi ja ratsastustallisi allekirjoittamaan.
”On iso juttu, että puhuu ilmastosta ystäville ja kaupan kassalle”, sanoo Fingon Jonas Biström.
Jos ei tiedä, mitä sanoisi, niin vain se, että kertoo olevansa huolissaan, on vahva aloitus.
Ympäristötutkija Panu Pihkala muistuttaa että omat henkilökohtaiset kertomukset kasvokkain ovat tehokkaita.
”Jos kertoo omista ilmastotunteistaan, harva on niin moukka, että kehtaa sitä väheksyä”, Pihkala sanoo.
Erityisen tehokasta ilmastosta on puhua paikoissa, joissa siitä ei muuten puhuta.
Jos mietit ilmastoa kulutusvalinnoissasi, kerro se. Yksi ostamatta jätetty lentolippu ei vaikuta niin paljon kuin se, että kerrot lentämättömyydestäsi somessa. Sama pätee kasvisruokaan, ekosähkön tilaamiseen, autoilun vähentämiseen, ostolakkoon ja pyöräilyyn.
Vaikuta siellä missä muutenkin toimit. Mieti, mitä omalla alallasi pitää muuttaa, ettei se enää tuota ilmastopäästöjä. Ala vaatia muutosta. Toimi, jotta oma alasi alkaa tehdä vaadittuja suuria päästövähennyksiä ja sopeutua lämpenevään ilmastoon.
Kun mietit äänestyspäätöstäsi, selvitä puolueiden erot. Useat mediat ovat vertailleet puolueiden ilmastolinjauksia. Parasta ilmastopolitiikkaa tekevät vihreät ja vasemmistoliitto.
Sosiaalidemokraatit ovat edellä keskustaa ja kokoomusta. Perussuomalaiset eivät ole sitoutuneet muiden puolueiden tavoin 1,5 asteen tavoitteeseen.
Ääni menee ennen kaikkea puolueelle. Ehdokkaiden välillä on eroja ilmastokannoissa, mutta puolueen kanta on tärkein.
Median täytyy lopettaa ilmastonmuutoksen käsittely erilliskysymyksenä. Anna palautetta uutisoinnista, jos siinä unohdetaan ilmasto. Esimerkiksi matkajuttujen ja yritysten investointiuutisten kohdalla jutuissa tulisi kertoa, millainen vaikutus raportoidulla asialla on päästöihin.
Jos törmäät mediassa juttuun, josta ilmastonäkökulma puuttuu, vaikka sen pitäisi siellä olla, postaa se sosiaaliseen mediaan tunnisteella #entäsilmasto. Kampanjan on käynnistänyt Vihreä Lanka.
Yhdeksän ympäristö- ja kehitysjärjestöä tekee yhteistä ilmastokampanjaa. Sivustolta korvaamaton.fi saat neuvoja millaisia ilmastokysymyksiä vaalitilaisuuksissa voi kysyä. Kampanja järjestää myös työpajoja, joissa tehdään mielipidekirjoituksia lehtiin.
Järjestä naapurustossa ilmastoilta, jossa opitaan ilmastopolitiikasta, ja mietitään mitä asialle voi yhdessä tehdä. Iltaan voi pyytää puhujaksi ympäristöjärjestön aktiivia tai eduskuntavaaliehdokasta, joka on perehtynyt aiheeseen.
maailmanparannuskoulu  ilmastovaalit 
Tweet