Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Maxim Usik
20.12.2019 8.22
Silloin kun journalismi tuntuu uhatulta, sitä tarvitaan kaikkein eniten.
”Maailma tarvitsee enemmän journalismia ja tutkittua tietoa, ei vähemmän. Myös suuri yleisö on tätä mieltä. Se kävi ilmi muun muassa marraskuussa julkistetusta tiedebarometristä”, sanoo viestintäpolitiikan professori Hannu Nieminen Helsingin yliopistosta.
”Toimittajien pitää pystyä kertomaan, miksi journalistinen tiedontuotanto on luotettavaa. Valeuutisia ei aina voi erottaa oikeista pelkän totuuden avulla. Valemediat saattavat julkaista oikeita uutisia omalla salaliitonhuuruisella sanomallaan kehystettynä. Tiedontuottamisen tapa on erottava tekijä”, kertoo Sitran ennakointitiimin asiantuntija Hannu-Pekka Ikäheimo.
Helpoin tapa tukea journalismia on maksaa siitä.
”Tilaaminen on journalismin joukkorahoitusta”, muistuttaa Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.
”Ihmiset seuraavat johtajia. Jos olet poliitikko ja haluat tukea journalismia, tilaa lehti.”
”Journalismi ei ole itsestäänselvyys”, sanoo Hanne Aho.
”Maailmassa on vain kourallinen maita, joissa media voi toimia vapaasti, niin kuin Suomessa. Näiden maiden määrä laskee koko ajan.”
Opettele erottamaan oikea journalismi ja tieteellinen tieto somemyrskyistä.
”Jos näet virheellistä tietoa mediassa, kantele Julkisen sanan neuvostoon. Mahdolliset langettavat tuomiot lisäävät median luotettavuutta”, neuvoo Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson.
Jos pystyt, anna tukesi vihakampanjan kohteeksi joutuneelle toimittajalle.
”Tämän voi tavallinenkin kansalainen tehdä journalismin puolesta. Asetu somemyrskyissä työtään tekevän toimittajan puolelle”, Pettersson sanoo.
Toimittajan uhkaaminen on nyt asianomistajarikos. Journalistin on siis itse kaivettava todisteet netistä ja lähetettävä tai vietävä ne poliisille printteinä.
”Toimittajan uhkaaminen on lisättävä lakiin rangaistuksen koventamisperusteeksi. Esitutkinta on voitava käynnistää myös työnantajan tekemän rikosilmoituksen perusteella”, vaatii Maria Pettersson.
Journalismia voitaisiin alkaa pitää julkishyödykkeenä, sillä demokraattinen päätöksenteko rakentuu sille, että meillä on yhteinen, todellisuutta vastaava faktapohja.
”Journalismi olisi universaali oikeus. Tätä voi perustella kansalaisen oikeudella saada perusteltua tietoa elämänsä ja päätöksentekonsa tueksi”, Hannu Nieminen sanoo.
Itävallassa ja Ranskassa on yritetty laittaa Facebook ja Google verolle. Perusteluna on se, että ne jakavat ilmaiseksi uutisia, mutta myös todentamatonta tietoa.
”Veron tuotot kerättäisiin rahastoon, jolla tuettaisiin journalistisia hankkeita. Rahojen käytöstä päättäisivät toimittajien ja kustantajien edustajat, eli ammattilaiset”, Nieminen kertoo.
Suomessa journalismi ei saa käytännössä mitään julkista tukea. Aiemmin Suomessakin annettiin puoluelehdille jakelutukea ja poliittista lehdistötukea. Tuet on lakkautettu vuosien varrella.
”Muissa Pohjoismaissa tuki on vuosittain 60 miljoonan euron tienoilla, Suomessa se on puoli miljoonaa. Tuet pitäisi saada Suomessa edes pohjoismaiselle tasolle”, sanoo Hanne Aho.
Tweet