Miljoonista ihmisistä tuli pelinappuloita – Syyrian pakolaiset ovat Turkin hankala vipuvarsi

10.10.2019 16.06

Sammeli Heikkinen

Suomi tuomitsi Turkin hyökkäyksen Syyrian kurdialueelle. Euroopan komission väistyvä puheenjohtaja Jean Claude Juncker käytti astetta lievempää kieltä ja toivoi, että Turkki pidättyisi turhasta voimankäytöstä.

Sanoiksi protesti voi jäädäkin. Euroopan vaisun reaktion ja osin myös Turkin hyökkäyksen taustalla ovat syyrialaiset pakolaiset. Miljoonat ihmiset, jotka ovat paenneet sisällissotaa kotimaastaan ja joutuneet poliittisiksi pelinappuloiksi.

Turkin itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Erdoğan uhkasi torstaina suoraan Euroopan unionia sillä, että päästää maassa oleskelevat 3,6 miljoonaa syyrialaista pakolaista Eurooppaan.

Juuri pakolaisten pelko kahlitsee EU:n toimia. Toisaalta pakolaisista on tullut myös Erdoğanille poliittinen ja taloudellinen ongelma, mikä on osasyy tuoreeseen hyökkäykseen Syyrian kurdien kimppuun.

Kun Eurooppaan tuli turvapaikanhakijoita sadoin tuhansin vuonna 2015, tilanne piti ratkaista jotenkin. EU:n ratkaisu oli käytännöllinen ja kyyninen: unioni lupasi maksaa Turkille muutamia miljardeja, jos Turkki vastineeksi pitäisi huolen siitä, ettei ihmisiä pääse sen kautta Eurooppaan.

Diili toimi. Turkki otti vastaan noin neljä miljoonaa pakolaista Syyriasta. Vuodesta 2016 eteenpäin turvapaikanhakijoiden virta Eurooppaan tyrehtyi.

EU on luvannut Turkille kuusi miljardia pakolaistilanteen hoitoon. Lisäksi unionista on tullut Erdoğanin panttivanki, kuten tämän tuore uhkaus osoitti.

Turkin hyökkäys on jo ajanut tuhansia ihmisiä pakosalle. Pakolaisia voi tulla vielä satojatuhansia enemmän. Mutta enemmän EU:ta huolettaa, että Turkki päästää maassa jo olevat miljoonat pakolaiset Eurooppaan. Juuri pakolaisten pelkohan ajoi sopimaan asioista Turkin kanssa alunperin.

Turkissa on nyt noin 3,6 miljoonaa rekisteröitynyttä syyrialaista pakolaista – joita Turkki tosin ei tunnusta pakolaisiksi, vaan tilapäisessä suojelussa oleviksi – ja luultavasti satojatuhansia rekisteröimättömiä pakolaisia.

Turkki on yksi eniten pakolaisia vastaanottaneista maista maailmassa tällä hetkellä. Miljoonien pakolaisten vastaanotto on maksanut Turkin hallituksen mukaan yli 30 miljardia euroa. EU on luvannut Turkille pakolaisten aiheuttamiin menoihin kuusi miljardia euroa.

Pakolaisten vastaanottamisesta syntyneet menot, ja esimerkiksi se, että syyrialaisia käytetään halpatyövoimana, on herättänyt Turkissa voimakkaita maahantulijavastaisia virtauksia.

Osaltaan syy Turkin hyökkäykseen Syyrian kurdialueelle lieneekin sisäpoliittinen: Erdoganin on näytettävä kansalaisille, että hän tekee jotain pakolaisongelman ratkaisemiseksi.

Vaikka poliittinen oppositio on ajettu Turkissa ahtaalle, Erdoganin itsevaltainen hallinto nojaa kansansuosioon. Ja kansansuosion kalastelussa pakolais- ja ulkomaalaisuusvastaisuus voi olla vahva kortti.

Esimerkiksi Erdoganin valta-aseman Istanbulin pormestarivaaleissa haastanut, pormestariksi noussut Ekrem İmamoğlu on jo piikitellyt Erdogania pakolaistilanteesta ja julistanut, että Istanbulissa ei ole sijaa laittomalle syyrialaiselle työvoimalle. Arviolta puoli miljoonaa Syyriasta paennutta asuu Istanbulin alueella.

Hyökkäyksellä Turkin hallinto voi väittää kansalle ratkaisevansa pakolaiskysymyksen palauttamalla syyrialaiset takaisin Syyriaan.

Turkin mukaan hyökkäyksen tavoitteena on noin 30 kilometriä leveä ”turvavyöhyke” Syyrian puolella rajaa. Sille vyöhykkeelle pitäisi asuttaa Turkissa olevia syyrialaisia pakolaisia. Turkki on puhunut jopa miljoonasta pakolaisesta.

Aluetta on viime ajat hallinnut kurdijohtoinen Syyrian demokraatisten voimien liitto SDF. Turkin mukaan hyökkäys on terrorismin vastainen operaatio, sillä sen mukaan Syyrian kurdijärjestöt tukevat Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta, jonka myös EU ja Yhdysvallat ovat luokitelleet terroristijärjestöksi.

Turkin hallinnolla on pitkä historia omien kurdikansalaistensa kovakouraisessa käsittelyssä. Lisäksi Turkin armeija on hyökännyt usein myös naapurimaidensa alueelle kurdien vastaisissa operaatioissaan. Esimerkiksi vuonna 2015 satoja jos ei tuhansia kurdeja ja turkkilaisia sotilaita kuoli taisteluissa.

Turkin tuorein hyökkäys sopii siis hyvin myös tähän jatkumoon.

Toive syyrialaispakolaisten laajasta asuttamisesta vallattavalle alueelle vaikuttaa puhtaalta fantasialta tai kotimaan perusturkkilaisten tyynnyttelyltä. Miljoonaa pakolaista ei asuteta noin vain satunnaiselle maakaistalle.

Kun puhutaan pakolaisista, mieleen tulee pölyinen telttaleiri. Syyriasta tulleista ihmisistä kuitenkin vain noin kahdeskymmenesosa asuu pakolaisleireissä. Muut ovat levittäytyneet ympäri Turkkia.

Yhdysvaltalainen liberaali Center for American Progress -ajatushautomo julkaisi aiemmin tänä vuonna laajan syyrialaisten pakolaisten tilannetta pohtivan artikkelin.

Siinä vedetään yhteen syitä siihen, miksi syyrialaispakolaisten palaaminen kotimaahansa on epätodennäköistä.

Osa pakolaisista on päässyt jo Turkissa kiinni ainakin jonkinlaiseen elämään. Pakolaisille on myös syntynyt satojatuhansia lapsia, jotka eivät ole koskaan asuneet muualla kuin Turkissa.

Eivätkä pakolaiset ole innokkaita lähtemään. Toissa vuonna tehdyn mielipidekyselyn perusteella noin kaksi kolmasosaa Turkissa olevista syyrialaispakolaisista olisi valmiita palaamaan Syyriaan, jos sota loppuisi ja Syyriassa valtaan nousisi ”hyvä” hallitus – hyvyyden määritelmä on tässä yhteydessä epäselvä.

Vain noin joka kahdeksas pakolainen olisi valmis palaamaan sodan lopun jälkeen, olipa hallitus mikä tahansa.

Vain joka kolmaskymmenes kyselyyn vastanneista syyrialaispakolaisesta voisi palata Syyriaan, vaikka sota ei olisi loppunut. Siis nykyisenkaltaisessa tilanteessa.

Onko Turkin hallinnon suunnitelmissa siis etsiä eri puolille Turkkia asettuneet syyrialaiset ja viedä heistä suuri osa väkipakolla Syyrian pohjoisrajalle, jossa elämisen edellytykset ovat epäilemättä heikot?

Todennäköisempää on, että hyökkäys jää jälleen yhdeksi inhimillistä kärsimystä lisääväksi operaatioksi, jonka seurauksena pakolaisten määrä kasvaa. Myös Turkissa.

pakolaiset  sota  konflikti  ulkopolitiikka 

Tweet