Anna Autio

Maria Ohisalo: Langalle ohjattu raha olisi ollut pois vaalikampanjoinnista

9.12.2019 13.20

Reetta Räty

Vihreiden johto on vaiennut Vihreän Langan lakkauttamiseen johtaneista syistä. Nyt puheenjohtaja Maria Ohisalo kertoo, miksi lehden rahoitus lakkautettiin.


Miksi Vihreän Langan rahoitus lopetettiin?

”Päätös ei ollut mitenkään helppo, siitä on käyty tosi pitkään keskustelua.

Olemme strategiassa linjanneet, että haluamme olla puolue, johon saadaan ympäri Suomen ihmisiä mukaan.

Puolueen puheenjohtajana tehtäväni on varmistaa, että tämä puolue pääsee jonain hetkenä pääministeriasemaan, ja siihen me tarvitaan uusia ihmisiä. Me halutaan vahvistaa vihreiden kenttää: että voidaan palkata kokoaikaisia ihmisiä meidän piireihin, tekemään jatkuvaa työtä kunnissa ympäri Suomen.

Onko journalismin rahoittaminen suoraan puolueen tehtävä? Tässä kohtaa puoluehallitus oli sitä mieltä, että meidän pitää monimuotoistaa kanavia, joilla saadaan ihmisiä puolueen piiriin.

Lanka syntyi tilanteeseen, jossa vihreistä teemoista ei keskusteltu monissa muissa paikoissa. Ei ollut kanavia, joissa nostettiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä kysymyksiä, vammaisasioita, luonnonsuojelua, ilmastonmuutosta… Tänä päivänä nämä kaikki ovat jo julkisessa keskustelussa. Lanka ei enää ole se ainoa kanava, josta ihmiset saisivat tietoa vihreistä teemoista.


Tuolla samalla perusteella voi kysyä, mihin tarvitaan vihreää puoluetta, kun kaikki muutkin puhuvat ympäristöasioista ja tasa-arvosta.

”Jos kuunnellaan vaikka nuorten ilmastoaktivistien huolia, ei politiikassa todellakaan vieläkään tehdä tarpeeksi ilmastotoimia. Me olemme täällä sen takia, että 2035 hiilineutraaliustavoitteemme toteutuvat, ja meitä tarvitaan siinä työssä tosi paljon. Ei riitä, että asioista puhutaan.”


Mihin Vihreään Lankaan käytetyt rahat jatkossa menevät?

”Virheellisesti on ollut sellaista kuvaa, että kaikki raha laitettaisiin someen. Se ei ole ollut meidän ajatuksemme.

Raha käytetään laajasti puolueen toimintaan. Että saamme kenttää vahvistettua ja viestiämme välitetyksi. Oli se sitten Youtube tai Keravan toritapahtuma. Olemme keränneet jäsenistöltä ajatuksia siitä, mitä kanavia jatkossa kannattaisi hyödyntää ja mitä tehdä yhdessä.”


Väännätkö vielä rautalangasta: jos kaikki raha ei mene viestintään, vaan myös ”kentän tukemiseen”, niin mitä se tarkoittaa käytännössä?

”Puoluevaltuuskunnan hyväksymässä budjetissa panostetaan kentän tukemiseen lisäämällä piirityöntekijöiden työaikaa, tukea piireille ja liitoille, tukea kuntapoliitikoille ja uusien osallistumismahdollisuuksien tarjoamiseen.”


Oliko päätöstä tehdessä esillä muita vaihtoehtoja kuin Vihreän Langan lopettaminen?

”On ollut vaihtoehtoja, kuten pelkkä verkkomedia. Mutta välttämättä kustannukset eivät pienene hirveän paljon, jos halutaan tuottaa aktiivisesti sisältöä. Ajatus oli, että perusviestintää tehdään koko ajan ja etsitään uusimpia kanavia, joissa nuoret ihmiset pyörivät.

Lanka on ollut tärkeä jäsenille, jotka saavat sen kotiin, mutta ei sitä välttämättä puolueen ulkopuolella olleet ihmiset lukeneet.”


Kävittekö toimituksen kanssa läpi vaihtoehtoja?

”Päätoimittaja on tietysti esitellyt puoluehallituksessa Langan toimintaa vuosien varrella. Halusimme kuitenkin noudattaa reilua työnantajapolitikkaa, emmekä halunneet, että työntekijät saavat tästä tietoa muiata medioista tai huhupuheina.

Jos vaikka puoluevaltuuskunta olisi käynyt tätä keskustelua, se olisi ollut laajempi porukka, ja tieto olisi voinut sieltä tulla vahingossa työntekijöille. Työntekijöiden kanssa emme ole suoraan keskustelleet.”


Oliko se reilua, että työntekijöille eivät voineet aavistaa, että lehteä ollaan lopettamassa?

”Ei, vaan reilua oli se, että he saavat tiedon meiltä, eikä keneltäkään muulta.”


Miksi päätös tehtiin salassa puolueen muilta päättäjiltä ja jäseniltä, vai tehtiinkö se salassa?

”Ne ihmiset, jotka ovat olleet mukana puoluehallituksen toiminnassa vuosia, tietävät, että tätä keskustelua on käyty pidemmän aikaa. On myös ihmisiä, joille tämä ei tullut millään tavalla yllätyksenä.”


Pitääkö muidenkin puoluelehtien tekijöiden pelätä, että niissä tehdään samanlaiset kalkyylit ja todetaan, että journalismi on ”riippakivi ja menoerä” niin kuin (Vihreän Langan entinen päätoimittaja) Juha Honkonen kirjoitti?

”Varmasti jokainen media pohtii, mihin maailma on menossa, ja Posti pohtii, onko jaettavaa. Tämä on iso murros, joka meillä on menossa… Näissä keskusteluissa oli myös ajatus siitä, että missä poliittiset keskustelut käydään nykyään.

Jos halutaan foorumeita, jossa keskustellaan vihreästä politiikasta, niin printtijulkaisussa hirveän moni ei pääse keskustelemaan, siinä missä paikallistason torilla voidaan käydä keskusteluja, tai Facebook-ryhmässä, jota moderoidaan jonkun toimesta, joka tekee sitä työkseen.”


Onko journalismi luksusta, johon kenelläkään ei oikein ole varaa?

”Jos ajatellaan yleensä journalismin roolia vapaassa yhteiskunnassa, sehän on valtavan keskeinen kulmakivi. Mutta tässä kysymys on se, onko puolueen maksama journalismi se tapa, jolla tuomme tavoitteitamme esille.”


Mitä ajattelet siitä, että veronmaksajien maksamaa puoluetukea ohjataan amerikkalaisille somejäteille?

”Kuten sanottua, rahamme ei ole menossa vain somejäteille ja someen, vaan nimenomaan siihen, että se kenttäkin vahvistuisi.”


Millaista palautetta te olette saaneet lukijoilta lehden lakkauttamisesta?

”Palautetta on tullut laidasta laitaan. Toisaalta toiveita siitä, mihin suuntaan tätä pitäisi viedä jatkossa, toisaalta on ollut pettyneitä ihmisiä. Ymmärrän ihan täysin. Eihän tämä ollut mikään helppo päätös. Ei siitä olisi vuosia keskusteltu, jos se olisi ollut helppo päätös.

Lankaa saaneista se on tietenkin ollut kiva ja tärkeä. Ja munkin mielestä se on ollut kiva ja tärkeä foorumi, mutta nyt olemme menossa kohti uudenlaista aikaa myös puolueena. Resurssimme eivät edelleenkään ole samanlaisia kuin isoimpien, jotka pelaavat pääministeripeliä.”


Puoluetukeen lisättiin tällä vaalikaudella rahaa. Miksi?

”Sitran raportissa viime vuonna nostettiin esiin, että pitäisi  vahvistaa puolueiden toimintaa. Meidän pitäisi saada yhä useampia suomalaisia mukaan poliittisiin puolueisiin ja liikkeisiin muuttamaan suomalaisen yhteiskunnan suuntaa.

Ajatus oli, että jos puolueilla on enemmän rahaa olla kaduilla, kentällä, somessa ja kaikkialla näkyvissä, niin kaikki puolueet voisivat houkutella enemmän toimijoita mukaan.

Tällä hetkellä poliittinen osallistuminen on tosi polarisoitunutta. Koulutustaso, ikä, sukupuoli ja tulotaso määrittävät äänestämistä ja myös puolueiden jäsenyyttä.”


Hallitusohjelman mukaan ”hallitus tukee sananvapautta ja demokratian toimivuutta vahvistamalla vastuullisen median toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä kansalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia saada luotettavaa tietoa ja sivistää itseään”. Miten hallitus aikoo käytännössä tukea vastuullisen journalismin toimintaedellytyksiä?

”Oikeusministeriön alla on paljon demokratiapolitikan edistämiskysymyksiä. On hallituksen yhteinen tehtävä pitää huolta siitä, että tässä maassa on moniäänistä mediaa.”


Mutta miten toimintaedellytysten tuki tapahtuu konkreettisesti?

”Tätä kirjausta en ole ehtinyt käydä läpi hallituskumppaneiden kanssa. En edes uskalla kommentoida sen sisältöä kauhean tarkasti, etten mene muiden tontille.”


Sanot, että ”puolueen tehtävä ei ole julkaista journalismia”. Ja sitten kuitenkin haluatte ”tukea journalismia” ja ”arvostatte” sitä. Miten journalismia auttaa se, että kaikki kovasti ”tukevat”?

”Yleisesti on kyse siitä, millaista yhteiskuntaa rakennamme, miten täällä voi tehdä journalistin työtä.

Otan esimerkkinä maalittamiskeskustelun. Edistämme maalittamisen (toimittajien systemaattisen häiriköinnin ja kiusaamisen, toim. huom.) kriminalisointiin liittyvää lainsäädäntöä, jotta toimittajat saisivat toimia vapaasti.”


Mikä on parempi tapa tukea journalismia kuin julkaista sitä?

”Puoluelehtien osalta tilanne on jännä. on riippumatonta journalismia, josta kuitenkin puolueet maksavat.

Meille on tärkeää saada puolueemme asioita ulos mahdollisimman monessa eri kanavassa. Nyt on ollut printtijulkaisu, ja sillä on toki ollut monta some-kanavaa, mutta ajatus on, että meidän pitää laajentaa kanavia vielä enemmän.

Printtilehden tekeminen on aika kallista. Meillä on mennyt siihen tosi paljon rahaa. Se raha on suoraan pois siltä, että teemme eduskuntavaalikampanjan, jonka kautta meistä voi tulla tämän maan suurin puolue.

Sen jälkeen, kun tämä hallitus lopettaa kautensa, meillä on edelleen matkaa vuoteen 2035, jolloin hiilineutraaliustavoite pitäisi saavuttaa. Meillä on edelleen monisukupolvista eriarvoisuutta, jota pitää poistaa. Poliittisesti nämä tavoitteet etenevät parhaiten, kun kannatusta on paljon enemmän kuin meillä on ollut ennen näitä aikoja.”

Ohisalon haastattelu tehtiin ennen hallituskriisiä ja pääministeri Antti Rinteen (sd.) eroa. Haastattelutilanteessa olivat paikalla myös vihreiden viestintäpäällikkö Henna Hakkarainen ja Ohisalon erityisavustaja Emilia Laaksonen.

journalismi  Vihreät  eduskuntavaalit  demokratia  puoluelehdet  puoluetuki 

Tweet