Kansanedustajien pitkät lomat ovat suurta huijausta

28.6.2018

Krista Mikkonen

Kesäkuussa Suomen Kuvalehti julkaisi uusimman listauksensa suomalaisten arvostamista ammateista. Julkisen keskustelun perusteella ei hämmästytä, että kätilöt kirivät kärkinelikkoon. Yhtä vähän yllättää tieto siitä, että kansanedustajien arvostus on laskenut mittauksissa 1990-luvulta lähtien.

Mediassa poliitikot näyttäytyvät usein omaa etua tavoittelevina. Veikkaan, että media taas vahvistaa mielikuvaa muistuttamalla kansanedustajien pitkistä kesälomista. Onhan kevätistuntokausi päättymässä valtaosalla kansanedustajia - sosiaali- ja terveysvaliokunta tosin työskentelee vielä ensi viikon ajan.

Kolmen vuoden eduskuntakokemuksella voin sanoa, että ajatus kansanedustajien kahden kuukauden kesälomista on suurta huijausta. Vaikka istuntoja ei olekaan, kansanedustajien kesästä on silti usein lomailu kaukana.

Suomi on moninaisten kesätapahtumien luvattu maa. Aika monen kansanedustajan kesälomamatkat suuntautuvatkin sinne, missä on milloinkin avauspuhe pidettävänä tai palkinto jaettavana. Itse olen viettänyt kesää muun muassa uittamalla tukkia Varistaipaleen kanavalla, keskustelemalla susista useammallakin paikkakunnalla sekä tuomaroimalla villiruokafestaria. Työtä ja lomaa on yhdistetty myös osallistumalla maakunnan eri kesätapahtumiin. Porin SuomiAreenasta on tullut instituutio, joka on kansanedustajille enemmän tai vähemmän pakollinen osa kesän ohjelmaa.

Elokuussa alkavat erilaiset kokoukset. Eduskuntaryhmien ryhmäkokoukset ja Pohjoismaiden Neuvoston poliittisten ryhmien kokoukset järjestetään vuosittain.

Eduskunnassa on muodostunut tavaksi pitää elokuussa teemaviikot, jolloin kansanedustajat vierailevat milloin missäkin. Tänä vuonna vuorossa ovat päiväkodit, aiemmin on vierailtu kouluissa. Monet muutkin tahot kutsuvat kansanedustajia tutustumaan. Omassa vaalipiirissäni kutsut tulevat vuosittain maakuntien yrittäjäjärjestöiltä päivän yrityskierroksille ja maataloustuottajilta tilavierailulle.

Jos luppoaikaa sattuisi jäämään, se on hyvä käyttää lukemalla niitä selvityksiä ja raportteja, joita kansanedustajille kertyy työhuone täyteen mutta, joihin ei koskaan normaalin arjen keskellä ehdi kunnolla tutustumaan.

Omalta kohdallani loma loppuu viimeistään perheemme nuorten suunnatessa opinahjoon. Käytännössä se ei ikinä alakaan. Kansanedustaja on aina töissä ja kansalaisten käytettävissä, menipä hän minne tahansa. Ja niin kuuluukin olla. Pienen Suomen iso etu on se, että kansanedustajan juttusille pääsee hihasta vetämällä.

Silti kesäloma on kansanedustajallekin tervetullut hengähdystauko. Viisas varmistaa, että rauhoittaa itselleen riittävän ajan pelkkään lomailuun. Silloin ehtii vaikkapa istua laiturin nokassa ihmettelemässä Suomen suvea tekemättä sen kummemmin mitään. Akut ladattuina jaksaa taas kummasti enemmän syksyllä!