Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Sammeli Heikkinen
Ei näin. Avohakkuiden kieltoa ajavassa aloitteessa ehdotetaan tilalle esimerkiksi jatkuvaan kasvatukseen perustuvaa metsätaloutta.
Kansalaisaloite vaatii eduskuntaa kieltämään avohakkuut – asiantuntijoiden mielestä tietoa ja kokeilua on lisättävä
22.10.2019 13.26
Avohakkuut historiaan valtion mailla, vaatii tänään tiistaina eduskunnalle luovutettu kansalaisaloite. Aloitteessa ehdotetaan siirtymistä jatkuvaan metsänkasvatukseen. Yli 60 000 allekirjoittajan mukaan tällä voitaisiin pysäyttää elonkirjon köyhtyminen ja helpottaa ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Luovutustilaisuudessa puhuneiden asiantuntijoiden mukaan metsien jatkuvaa kasvatusta pitäisi ainakin arvioida avohakkuiden vaihtoehtona paljon nykyistä useammin.
Avohakkuukieltoaloite on useiden ympäristöjärjestöjen yhteinen. Aloitteen tekijät vaativat, että aloite käsitellään eduskunnassa ja erityisesti maa- ja metsätalousvaliokunnassa perusteellisesti.
Jatkuvaan kasvuun perustuvassa talousmetsien hoidossa metsäpalstalla ei kasva vain yhtä puuikäluokkaa, joka hakataan päätehakkuussa kerralla pois. Puuikäluokkia on useita ja siten myös hakkuita tehdään useammin, mutta puita kaadetaan kerralla vähemmän. Peitteinen metsä säilyy koko ajan.
Hallitusta keskustelussa edustanut vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius sanoi, ettei tiedä tarkalleen hallituksen kantaa avohakkuisiin. Hän kuitenkin arveli, ettei avohakkuista olla täysin luopumassa.
Peteliuksen mielestä valtion metsille ei pitäisi asettaa liian kovia tuottotavoitteita.
”Valtion pitäisi olla tiennäyttäjä uusille tavoille. Meillähän on hallitusohjelmassa kirjaus, että valtion mailla jatkuvaa kasvua tullaan edistämään, ja pilotointi on aloitettu.”
Peteliuksen mielestä vastakkainasetteluakin tarvitaan.
”Jossain vaiheessa valiokunnassa metsäteollisuuden suunnalta sanottiin, ettei näitä pidä asettaa vastakkain. Mielestäni tulostavoitteet nimenomaan pitää asettaa vastakkain, jotta nähdään, mikä malli on kannattavin.”
Suomi on vuosikymmeniä elänyt avohakkuiden normittamaa metsäteollisuutta. Jatkuvapeitteinen kasvu sallittiin metsälaissa vasta vuonna 2014.
Helsingin yliopiston metsäekonomian professori Olli Tahvonen sanoi luovutustilaisuudessa, ettei voi tieteeseen nojaten puolustaa käsitystä, että jatkuva kasvu olisi aina taloudellisesti kannattavin.
”Mutta onko vaihtoehto aina avohakkuu? Monet suosittelevat jatkuvan kasvun ja pienaukkohakkuun yhdistelmää”, Tahvonen sanoi.
Hänen mukaansa jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen metsät ovat monimuotoisempia, kuin avohakkuuta odottavat ”monometsät”. Tahvonen viittasi Saksaan, jossa kuumuus, kuivuus ja tuholaiset aiheuttivat ennätyksellisen laajat metsätuhot.
”Ekologit ovat laajasti sitä mieltä, että monimuotoisuus on hyvä keino vähentää myös näitä kaikkia riskejä”, Tahvonen sanoi.
Tahvosen mukaan kymmenen viime vuoden aikana on pystytty todistamaan, ettei avohakkuu ole ainoa eikä useimmiten paras vaihtoehto. Silti Suomen metsäammattikunta on koulutettu avohakkuupohjaiseen metsänhoitoon. Tähän ongelmaan tarvitaan apua hallitukselta.
Kaikki tilaisuuden puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että Suomessa tarvitaan paljon lisää koulutusta ja tiedonjakoa jatkuvasta kasvusta. Jatkuvaan kasvuun erikoistuneet yritykset ovat niin työllistettyjä, että palvelua on vaikea saada järkevässä ajassa.
”Kymmenen vuoden tutkimus ei näy koulutuksessa”, Tahvonen sanoi.
Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen piti väistämättömänä, että jatkuva kasvatus yleistyy Suomessa.
”Sen ei pitäisi olla kuitenkaan itseisarvo, vaan pitää katsoa kokonaisuutta. Mitään valtavia harppauksia ei voida tehdä, jos ei voida taata puun saatavuutta”, Kostilainen sanoi.
Sahateollisuus käyttää kolmasosan Suomessa hakatusta puusta.
Suomessa on yli 600 000 yksityistä metsänomistajaa. Heidän tekemisensä vaikuttavat paljon siihen, miten hakkuukulttuuri muuttuu.
Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitarin mukaan metsänomistajilla – jollaisia suuri osa metsästäjistä on – on kiinnostusta jatkuvaan kasvuun, koska monipuolinen ja monimuotoinen metsä on riistalle paras vaihtoehto. Esimerkiksi mustikkavarvuston väheneminen on vaikeuttanut metsäkanalintujen tilannetta.
”Riista on erittäin hyvä motivaattori huolehtia metsän monimuotoisuudesta. Olen varma, että yksityisetkin metsänomistajat ovat valmiita antamaan omia metsäalueitaan tämän eksperimentin koealueiksi.”
metsänhoito metsätalous luonnonsuojelu ympäristöpolitiikka
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
